Isomäki: Maailman vanhimmat laivat lipuivat ehkä Vienanmerellä

MT Metsä|Historia ja perinne19.8.202106:45

Kolumni

Risto Isomäki

Missä rakennettiin maailman vanhimmat laivat? Vahvimpana ehdokkaana on usein pidetty Egyptistä löytyneitä, lähes viisi tuhatta vuotta vanhoja lautarakenteisia aluksia. Egyptiläiset aurinkolaivat eivät kuitenkaan olleet merikelpoisia, ja niitä käytettiin vain erilaisissa seremonioissa Niilillä.

Mesopotamian ja Etelä-Aasian välillä liikkui suunnilleen samoihin aikoihin osmankääminipuista koottuja ruokolaivoja. Polynesialaiset tekivät vielä pitempiä merimatkoja, mutta hyvien materiaalien puutteessa he rakensivat vain pieniä veneitä.

Niilin aurinkolaivoilla ja Intian valtameren ruoko­laivoilla on kuitenkin vielä yksi yllättävä haastaja.

Äänisen ja Vienanmeren kalliopiirroksista tuli heinäkuussa 2021 uusi Unescon maailmanperintökohde. Näitä 6 500–7 000 vuotta sitten kallioon raaputettuja kuvia on löydetty jo noin 4 500.

Karjalan kalliopiirroksien joukossa on satoja hyvin suurien veneiden tai pienien laivojen kuvia. Alusten kyydissä voi olla 30–40 ihmistä. Joillakin aluksilla on jopa yksinkertaisia purjeita.

Samanlaisia laivoja esittäviä kalliopiirroksia on löydetty myös Skandinavian rantakallioista. On erittäin todennäköistä, että niitä on myös Suomen jäkälien ja sammalien alla, muinaisilla järven- ja merenrannoilla. Ainoa meiltä tähän mennessä löydetty esiintymä räjäytettiin palasiksi koskenperkauksen takia, mutta kalliopiirrosten etsimiseen kannattaisi panostaa myös Suomessa.

Tutkijat ovat epäilleet, että kalliopiirrosten laivat ovat kuvitteellisia, muinaisuskontoon liittyviä aluksia. Huolimatta siitä, että kaiverrusten tyylilaji on muuten hyvin realistinen, hallitsevan näkemyksen mukaan niiden esittämiä laivoja ei ole koskaan ollut olemassa.

Jos muinaisilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla olisi ollut suhteellisen suuria, merillä liikkuneita aluksia, miksi kukaan ei ole koskaan löytänyt sellaista? Tämä kysymys saattaa perustua vakavaan väärinkäsitykseen.

Pohjoismaista ja Venäjältä on löydetty lukuisia ikivanhoja, rei’itettyjä ja kärjistään suippoja ”lautoja”. Vanhimmat niistä ovat noin 9 000 vuoden ikäisiä. Kaikki nämä ”laudat” on tulkittu koirien vetämien rekien jalaksiksi.

Suomen johtaviin muinaistaiteen tuntijoihin kuulunut varkautelainen Eero Autio kuitenkin esitti jo vuonna 1981 näille löydöille toisenlaisen tulkinnan. Autio ihmetteli, miksei mistään ole koskaan löydetty kokonaista rekeä tai edes mitään muuta reen osaa, aina vain pelkkiä yksittäisiä jalaksia. Autio kysyi myös, miksi jalaksia löytyy pelkästään järvistä. Jotkin jalaksista olivat sitä paitsi rikkinäisinäkin kovin pitkiä, lähes viiden ja puolen metrin pituisia.

Eero Aution mukaan nämä muinaiset ”reenjalakset” ovat paljon todennäköisemmin nahkaveneiden pohjalautoja eli talkoja. Ilman pohjalautaa kivet olisivat viiltänet veneiden nahkapäällysteen puhki.

Pohjalaudalla oli samanlainen tehtävä kuin myöhempien suomalaisten puuveneiden, kuten pitkäkölisten talonpoikaispurje­veneiden ja fiskareiden, pohjaraudoilla. Perinne­veneidemme kalaraudat saattavat siis olla jopa 9 000-vuotisen perinteen suora jatke.

Kun vanhoja kalliopiirroksia katsoo tällä silmällä, niistä tulee teknisesti tarkkoja, sillä pohjaa suojaavat ”reenjalakset” ovat usein selvästi näkyvissä. Veneiden kokokin alkaa tuntua realistiselta. Myös Adolf Erik Nordenskiöld raportoi aikoinaan siperialaisten tšuktšien käyttämistä nahka­veneistä, joihin mahtui jopa 30 miestä.

Tanskassa ja Norjassa on tehty kivikautisten veneiden rekonstruktioita, mutta meillä Aution tulkinta ei ole koskaan saanut ansaitsemaansa huomiota. Järvistä ja soista löytyvät veneiden pohjalaudat luokitellaan edelleen valtavien koiravaljakoiden vetämien rekien jalaksiksi – vaikkei sellaisista ole minkäänlaisia todisteita.

Pieni uudelleenarviointi voisi ehkä olla paikallaan. Jos kalliopiirrosten esittämät laivat ovat olleet olemassa, ne ovat olleet ensimmäiset Atlantin valtamerellä ja Jäämerellä liikkuneet suhteellisen suuret alukset. Ne ovat saattaneet olla jopa maailman vanhimmat laivat.

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.