Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Pääkirjoitus: Tuulta, tulta ja kaarnakuoriaisia

Monet maailmalta tutut uhkakuvat ovat totta Suomenkin metsissä, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Suomen metsissä on ollut tänä kesänä kuumat paikat. Pitkään jatkuneet helteet tekivät todeksi monet uhkakuvat, jotka ovat meille tuttuja maailmalta – lähimmillään Ruotsista ja Venäjän Karjalasta.

Kesäkuun ukkosmyrskyistä suurinta tuhoa aiheutti Paula Koillismaalla. Tunnin myräkkä syöksyvirtauksineen kaatoi miljoona kuutiota puuta 20 000 hehtaarin alueelta juuri ennen lomakautta. Paikallisesti Paula aiheutti puumarkkinoille samantapaisen häiriön kuin Ruotsissa Gudrun-myrsky vuonna 2005. Tuhopuuta korjataan pitkälle syksyyn, ja metsänomistajien taloudelliset tappiot ovat mittavat.

Kalajoen heinäkuinen metsäpalo tuhosi metsää noin 300 hehtaarin alalta, ja sammutustyöt kestivät viikkoja. Pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien, varusmiesten ja talkooväen lisäksi Kalajoella kunnostautuivat koneyritykset, jotka veivät kalustoaan sammuttajien avuksi.

Suurpalon vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin. Halutessaan metsänomistaja voi ehdottaa palanutta metsäänsä vapaaehtoiseen suojeluun, sillä palanut alue tarjoaa elinympäristön hiiltyneestä puusta riippuvaisille eliölajeille. 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomessa syttyy vuosittain yli tuhat metsäpaloa. Toisin kuin heti itärajan takana ne ovat yleensä pieniä, 2000-luvulla keskimäärin vain noin puolen hehtaarin laajuisia. Palojen leviämistä ehkäisevät valvontalennot ja kansalaisten valppaus, ja niiden sammuttamista helpottavat tiheä metsätieverkosto sekä metsien tasaikäiskasvatus. Latvapalot ovat olleet harvinaisia.

Metsäpalot todennäköisesti yleistyvät tulevina vuosina, kun pitkiä kuivuusjaksoja tulee lisää. Metsänomistajan kannattaa vakuuttaa metsänsä myrskyiltä, metsäpaloilta ja hyönteistuhoilta. Vakuutusyhtiöille metsävakuutukset eivät ole kultakaivos.

Suuria tappioita aiheuttaa myös kuusen kaarna­kuoriainen kirjanpainaja, jonka lisääntymiselle hellejaksot – samoin kuin tuulituhoalueet – ovat otollisia. Tänä kesänä kirjanpainajien määrä eteläisessä Suomessa on yltynyt monin paikoin epidemia-asteelle, ja metsänomistajia keho­tetaan tarkkailemaan varttuneita kuusikoitaan.

Keski-Euroopan metsien hätkähdyttävät kirjanpainaja­tuhot näimme Aarteen lukijamatkalaisten kanssa omin silmin syyskuussa 2019, ja sen jälkeen tilanne on entisestään pahentunut. Suomella ei ole varaa samaan.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.