Kolumnit 11.11.2021

”Mitä kiihkeämpänä keskustelu käy, sitä enemmän siitä unohtuu sivuun 600 000 suomalaisen yksityismetsänomistajan rikas ja monimuotoinen arvomaailma”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Kun hain tietoa metsien luonnonhoidosta ja ympäristöystävällisistä toimintatavoista, sain sellaisen kuvan, että vain tutkijat, poliitikot ja aktivistit tietäisivät, mikä on luonnolle hyväksi. Me metsänomistajat olisimme ”tyhjiä astioita”, joihin kilvan yritetään kaataa informaatiota – tai propagandaa – eri suunnista.

Sitaatti on kolme vuotta sitten sukunsa metsätilan ostaneen Minna Kurttilan kirjasta Minun metsäni (Tapio 2021). Viisikymppinen taiteen maisteri tekee terävän omakohtaisia huomioita pyörityksestä, johon uusi metsänomistaja joutuu.

Tunne ohipuhutuksi tulemisesta on tuttu myös meille kokeneemmille metsänomistajille. Mitä kiihkeämpänä keskustelu käy, sitä enemmän siitä unohtuu sivuun 600 000 suomalaisen yksityismetsänomistajan rikas ja monimuotoinen arvomaailma. Näin siitä huolimatta, että aihetta on tutkittu paljon, viimeksi Metsän­omistaja 2020 -tutkimuksessa.

VTT, työelämäprofessori Lauri Hetemäki esitti lokakuun lopussa Metsätieteen päivässä, että ilmasto­paneelin ja luontopaneelin lisäksi tarvittaisiin monitieteistä, metsän kaikki käyttömuodot huomioon ottavaa metsäpaneelia. Hajanaisen projektirahoituksen turvin työtään tekevät metsäntutkijat tarvitsevat porkkanoita tuodakseen aktiivisemmin asiantuntemustaan metsäkeskusteluun, jossa tulee herkästi lunta tupaan ja jäitä porstuaan.

Metsänomistajien ja -tutkijoiden ääntä tarvitaan siksikin, että metsiin liittyvä päätöksenteko on yhä enemmän valumassa EU-tasolle – ja niissä kabineteissa tieto metsätaloudesta on huolestuttavan hataraa.

Hetemäki muistutti Nature-lehden viimevuotisesta artikkelista, jossa väitettiin EU:ssa hakatun metsäalueen kasvaneen 2010-luvun lopulla 49 prosenttia verrattuna vertailujaksoon, ja pääkirjoituksesta, jonka mukaan ”EU:n uusiutuvan energian politiikka tarkoittaa Euroopan metsien polttamista”. Päätön väite kummittelee paitsi ympäristöjärjestöjen myös Euroopan komission metsäpolitiikan muuttamisen perusteluissa.

Metsänhoitotieteen professori Heli Peltola totesi Metsätieteen päivässä, että suomalaisten metsien kohtalo on metsänomistajien, poliitikkojen ja kaikkien muiden metsänkäyttäjien käsissä ”mutta metsänomistajat päättävät”. Näin todellakin soisi tapahtuvan.