Kolumnit 28.03.2018

Metsäsuhteessa on kyse ennen muuta tunteista, toteaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen pääkirjoituksessaan.

Suomalainen metsäsuhde -selvityksen kiinnostavin havainto oli tämä: Taustatekijöillä, kuten iällä, asuinpaikalla, sukupuolella tai esimerkiksi sillä, omistaako metsää vai ei, ei ollut vaikutusta metsäsuhteeseen liittyvien tunnetilojen muodostumisessa.

Metsäsuhteessa on kyse ennen muuta tunteista, ja tunne­tasolla metsänomistajat ovat ihan samanlaista porukkaa kuin muutkin suomalaiset.

Miltei kaikille suomalaisille, myös metsänomistajille, on tärkeää se, että metsät edistävät kestävää kehitystä. Ja sama toisinpäin: huoli siitä, ettei metsiä hakata yli uusiutumiskyvyn, yhdistää niin metsäammattilaisia, metsänomistajia kuin metsässä liikkuvia jokamiehiä ja -naisia.

Suomalaisessa metsäsuhteessa metsä koetaan kaikkien yhteiseksi. Vastaajien kokemuksen mukaan metsä poistaa stressiä ja metsässä tuntee olonsa turvalliseksi.

Riippumatta siitä, poimiiko metsässä marjoja ja sieniä, hoitaako taimikkoa, tarpoo luontopolulla, tiirailee lintuja tai ulkoilee lasten kanssa, kyselyyn vastanneilla on sellainen fiilis, että metsässä saa olla oma itsensä.

Ei meitä turhaan sanota metsäkansaksi.

Kantar TNS:n toteuttamassa selvityksessä vastausmassa jaettiin kuuteen eri tunnetyyppiin. Tutkimuksen tekijät kuitenkin korostavat, että yksi ihminen ei pysty edustamaan yhtä ainutta metsäsuhdetta.

”Huoleton haahuilija” ei ole ”harkitsevan hyödyntäjän” vastakohta, vaan eri piirteet suomalaisten metsäsuhteiden kirjosta korostuvat heissä eri tavoin. Tosin hyödyntäjä painottaa haahuilijaa selvästi useammin metsään liittyviä taloudellisia seikkoja.

Joka neljäs suomalainen kuuluu metsätunnetyypiltään ”seesteisiin ylläpitäjiin”, jotka keräävät luonnon antimia, nauttivat metsän tarkkailusta eri vuodenaikoina ja käyvät metsässä yksin tai perheen kanssa halutessaan hoitaa sieluaan ja ruumistaan. He hyväksyvät taloudellisen hyödyn ottamisen metsästä mutta painottavat suojelua ja virkistyskäyttöä.

Jatkotutkimuksessa pengotaan, millaisia nuo kuusi tunnetyyppiä ovat kuluttajina – asia, joka taatusti kiinnostaa metsään liittyvien tuotteiden ja palvelujen tarjoa­jia. Metsäammattilaisilla on itsetutkiskelun paikka siinä, miten metsään kytkeytyvä tunnekirjo kyettäisiin ottamaan huomioon asiakkaita kohdattaessa.