Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Pääkirjoitus: Kuinka monta tehdasta Suomeen mahtuu?

Tuleeko meistä Kiinan siirtomaa, kysyy Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen pääkirjoituksessaan.

Tammikuussa tekemämme harvennushakkuun jälkeen oli helppo seurata omin silmin eri puutavaralajien menekkiä, koska pinot näkyivät keittiön ikkunasta. Mäntykuitu noudettiin heti hakkuun päätyttyä, kuusitukitkin tuota pikaa. Kuusikuitu lähti tehtaalle vähän ennen vappua. Viimeisen pinon, mäntytukit, puutavara-auto lastasi mukaansa toukokuun alussa.

Mäntysahatavaran menekkiä kohentaa se, että Kiinaan kelpaa nyt myös mänty muun muassa sisäverhoukseen ja terasseihin. Aiemmin kärkituote oli vaalea kuusi, jota kiinalaiset arvostavat lasten huonekalujen materiaalina.

Kiina on kova sana myös metsäteollisuuden investoinneissa. Sekä Kemijärven Boreal Biorefin että Kuopion Finnpulpin hankkeissa on kiinalainen yhteistyökumppani. Kiinalaista rahaa on myös Kemin Kaidin biojalostamohankkeessa, joka eteni huhtikuussa ympäristöluvan verran eteenpäin.

Kemissä homma menee jännäksi. Metsä Group ilmoitti toukokuun tulosjulkistamisen yhteydessä, että Metsä Fibre harkitsee Kemin sellutehtaansa laajentamista Äänekosken kaltaiseksi biotuotetehtaaksi. Lähiseudun kuitupuun käyttö kasvaisi samalla merkittävästi. Toinen esiselvitysvaihtoehto on pidentää nykyisen tehtaan elinkaarta modernisoimalla, jolloin tuotantokapasiteetti ja puun kulutus pysyisivät suurin piirtein ennallaan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsä Groupin esiselvitystä johtaa diplomi-insinööri Timo Merikallio, joka sai taannoin ison sulan hattuunsa siitä, että Äänekosken jättihanke valmistui tismalleen aikataulussa.

Vaikka jokainen uusi investointi on toistaiseksi vasta pilke puuhamiestensä silmäkulmassa, sivusta seuraavaa alkaa jo hiukan hirvittää. Metsänomistajaa askarruttaa esimerkiksi se, mihin päätyy lisähakkuissa kertyvä tukkipuu, jos uudet hankkeet nielevät lähinnä kuitua ja pienpuuta. Toinen kysymyksiä herättävä kohta on Kiinan suuri rooli. Tuleeko meistä suurvallan siirtomaa samaan tapaan kuin Afrikassa tapahtuu?

”Meidän ei pidä olla sinisilmäisiä”, kommentoi Vaasassa vieraillut Göran Persson Kiina-ilmiötä (MT 2.5.2018). ”Me asetamme ehdot. Ei meidän kannata myydä arvokkaita raaka-aineita kiinalaisille halvalla.” Entinen huippupoliitikko tuntee hyvin pohjoismaista metsätaloutta, ja hänen varoituksensa kannattaa pitää mielessä.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.