Kolumnit 14.11.2019

”Kaikki metsänomistajat eivät jaksa tai ehdi taimikoihin itse, ja tämäkin tosiasia on viisasta tunnustaa”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen esitteli Helsingin Metsäpäivillä skenaariolaskelman siitä, millä tavoin metsänhoitosuositusten mukaisesti tehty taimikonhoito ja toisaalta hoitamatta jätetyt taimikot vaikuttavat metsän kiertoaikaan ja hakkuutuloihin.

Taimikonhoidon seurauksena päätehakkuujäreys saavutetaan selvästi aikaisemmin kuin hoitamattomissa taimikoissa. Suositusten mukainen taimikonhoito lisää hakkuukertymien keskijäreyttä myös harvennuksissa, kun arvokasta tukkia saadaan aikaisemmin ja enemmän.

Mikäli kaikki Suomen taimikot hoidettaisiin mallikelpoisesti, kantorahatuloja kiertoaikana kertyisi Luken laskelman mukaan noin kaksi miljardia euroa enemmän kuin nykytilanteessa. Toisaalta myös metsänhoitokulut olisivat 600 000 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat.

Taimikonhoito sopii hyvin metsänomistajan itse tehtäväksi työksi. Metsänhoitoyhdistysten ja Metsäkeskuksen järjestämät raivaussahakurssit täyttyvät usein hetkessä. Erityisen suosittuja ovat olleet naismetsänomistajille suunnatut koulutukset.

Kaikki metsänomistajat eivät jaksa tai ehdi taimikoihin itse, ja tämäkin tosiasia on viisasta tunnustaa. Sen sijaan, että vaalisi itsestään ihannekuvaa omatoimisena metsänomistajana ja jättäisi heinikon, vatukon ja hieskoivut kasvamaan rauhassa, kannattaa turvautua ostopalveluihin.

Taalerin metsäsijoituksista vastaavan Jyrki Ketolan sanoin: kun työ on tehty, se on tehty.

Palveluntarjoajien hintahaitari on suuri, mutta eniten kukkaroa rokottaa se, jos työ viivästyy. Varhaishoidon voi saada reilun parinsadan euron hehtaarihintaan, kun taas karmean rästiryteikön kunnostamisesta saatetaan laskuttaa jopa 800 euroa. Markkinaraon huomannut Metsä Group tarjoaa omistajajäsenilleen Taimiturvaa, joka pitää sisällään myös taimikon varhaisperkauksen.

Parhaillaan laaditaan seuraajaa Kemera-laille. Kestävän metsänhoidon uutta kannustejärjestelmää viilattaessa tulee huolehtia siitä, etteivät tuensaannin ehdot tahattomasti ohjaa metsänomistajia vitkasteluun.

Myös tukien hakemiseen liittyvää byrokratiaa on syytä purkaa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ehdottaa, että Metsään.fi-alustalle rakennettaisiin järjestelmä, joka pystyisi osoittamaan kohteen rahoituskelpoisuuden jo ennakkoon ja ilman kankeita määräaikoja.