Kolumnit 27.02.2020

Metsätaloudesta syntyvää vesistöjen kuormitusta vähentäisi jo se, että vältettäisiin tarpeettoman syvien ojien kaivamista, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Suomi on suomaa: täällä on miljoonia hehtaareja soita. Reilut viisi miljoonaa hehtaaria niistä on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Seuraava iso metsänhoitokiista Suomessa saatetaan käydä suometsien käsittelystä. Pitäisikö osa ojitetuista suometsistä ennallistaa? Tulisiko turvemailla siirtyä jatkuvaan kasvatukseen?

Metsänomistajan kannalta suometsän kunnostusojitus on usein kannattava investointi. Puiden kasvu kiihtyy, kun vesitalous on kunnossa. Nykyään kunnostusojitusten suunnittelussa otetaan huomioon vesiensuojelurakenteet, jotka estävät ravinnevalumat lähivesistöihin.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Metsäpolitiikkafoorumi keskittyi viime vuonna suometsiin liittyvien tutkimustulosten analysointiin. Loppuraportin politiikkasuositukset koskevat muun muassa vesiensuojelun tehostamista. Peitteisestä metsänkasvatuksesta ja turvemaiden kasvihuonekaasutasapainosta tarvitaan raportin mukaan lisää tutkimusta.

Erilaisilla metsän- ja luonnonhoidon toimenpiteillä on suometsissä erisuuntaisia vaikutuksia puuntuotantoon, monimuotoisuuteen, hiilensidontaan ja vesistöpäästöihin. Metsäpolitiikkafoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Katja Matveinen toteaakin, että tarvitaan toimintamalli, joka sovittaa yhteen suometsien käsittelyn eri tavoitteet.

Esimerkiksi ojien kunnostus lisää puuston hiilivaraston kasvua mutta aiheuttaa toisaalta maaperän hiilipäästöjä ja heikentää vesistöjen laatua. Ennallistaminen vähentää turpeen hiilipäästöjä mutta lisää metaanin vapautumista. Aarteen 2/20 artikkelissa sivulla 52 Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Leena Finér muistuttaa, että ojitettujen soiden ennallistaminen voi laittaa liikkeelle jopa sadan vuoden fosforikuorman.

Uusien tutkimusten mukaan metsätaloudesta syntyvä vesistöjen kuormitus on aiemmin arvioitua suurempaa. Kuormitusta vähentäisi jo se, että vältettäisiin tarpeettoman syvien ojien kaivamista. Herkillä kohteilla voisi suosia peitteistä metsänkasvatusta.

Turvemaiden osuus kaikista hakkuumahdollisuuksista on tällä hetkellä noin viidennes. Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa suometsien osuus kuitupuun hakkuusuunnitteesta on peräti 30–40 prosenttia. Suometsien käsittelyssä on siis kyse merkittävistä asioista myös kansantaloudellisesti.