Kolumnit 08.11.2016

Kiinan päätös puolittaa lihankulutus voi luoda mahdollisuuksia suomalaiselle maataloudelle.

Kiinan hallitus päätti kesäkuussa, että Kiina pyrkii puolittamaan lihan kulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Se on saanut kampanjansa avuksi myös yllättäviä liittolaisia.

Muun muassa maailman kolmanneksi menestynein elokuvaohjaaja James Cameron sekä Kalifornian entinen kuvernööri ja Terminator-tappajarobotteja samannimisessä elokuvasarjassa esittänyt Arnold Schwarzenegger esiintyvät kampanjan mainoksissa.

Terminator oli 1990-luvun lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan maailman tunnetuin taruhahmo, kun kaikki maanosat lasketaan yhteen.  

Kiinan suunnanmuutoksen tärkein syy on vesipula. Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden osuus Kiinan makean veden kulutuksesta kasvaa uhkaavasti kohti viidenkymmenen prosentin rajaa samalla, kun myös teollisuuden ja energiantuotannon veden tarve kasvaa.

Lisäksi Kiina kaupungistuu nopeasti, ja kaupunkilaiset käyttävät tyypillisesti muutamia kertoja enemmän vettä kuin maaseudun asukkaat.

Silloin, kun kaikki sektorit yrittävät yhtä aikaa kaksinkertaistaa veden kulutuksensa tilanteessa, jossa pohjaveden pinta laskee jo monen metrin vuosivauhdilla ja osa tärkeimmistä joista kuivuu pohjaa myöten kuivalla kaudella, kyseessä on mahdoton yhtälö.

Kiina on huolissaan siitä, mitä kasvanut lihansyönti ja sokerin kulutus tekevät ihmisten terveydelle. Kiinaa uhkaa ”elintasosairauksien tsunami”, joka voi johtaa sen terveydenhuollon vakavaan ylikuormittumiseen.

Lisäksi Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi maaksi ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien torjunnassa. Tämä edellyttää johtajuutta myös lihansyönnin vähentämisessä.

Kiinalaiset kuitenkin haluaisivat syödä enemmän lihaa. Toisin sanoen erilaisista kasvi- tai sieniproteiineista tehdyistä tai kantasolujen avulla valmistetuista lihan korvikkeista on tulossa todella suuri liiketoiminnan alue. Erityisesti sellaisille kasviperäisille valmisteille, joita on vaikea erottaa oikeasta lihasta, on jatkossa erittäin suuri sosiaalinen tilaus.
Muutos on suuri mahdollisuus myös Suomen maaseudulle.  

Suomi on tähän asti keskittynyt halvan lihan ja maitotuotteiden tuottamiseen kotimaan ja lähialueiden markkinoille. Vuonna 2014 maassamme kasvatetusta viljasta 1,4 miljardia kiloa syötettiin karjalle ja vain 440 miljoonaa kiloa ihmisille.

Rehuviljan osuus oli siis kovin suuri, vaikka melkein puolet peltopinta-alasta oli rehunurmena tai kasvatti muita rehukasveja kuin viljaa ja vaikka 85 prosenttia kotieläinten syömästä valkuaisesta tuotiin maahan.

Toisin sanoen Suomen maataloudesta uhkaa tulla käänteinen proteiinitehdas, joka muuttaa suuren määrän korkealaatuista kasvisruokaa paljon pienemmäksi määräksi eläinperäisiä tuotteita.

Meidän olisi todennäköisesti pitkän päälle ratkaisevasti kannattavampaa myydä nyhtökauran ja härkiksen kaltaisia, suoraan kasviraaka-aineista tehtyjä tuotteita Kiinaan ja muualle maailmaan.

Teollisuutemme kannattaisi myös kehittää prosesseja, joilla maa- ja metsätalouden satotähteitä ja muuta pienikokoista puuta voitaisiin muuttaa korkeatasoisiksi, lihaa korvaaviksi sieniproteiineiksi.

Koivunkantosienet, siitakkeet ja muut lahottajasienet osaavat jo tehdä tämän, mutta niiden tuotantoprosessi on suhteellisen tehoton: kuutiosta puuta tulee vain muutamia satoja kiloja tuoreita sieniä.

Suomalaisen maatalouden ja teollisuuden pitäisi muuttaa suuntaansa maailman muuttuvien tarpeiden mukana. Tällöin Suomi saattaisi ehkä viidenkymmenen vuoden päästä pystyä tuottamaan esimerkiksi 50 tai 100 miljoonan ihmisen tarpeisiin riittävän määrän ruokaa maailmalle.


Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.