Pohjois-Karjalassa hoidetaan sähkölinjojen vierimetsiä tuhansien kilometrien matkalla – urakka kestää kymmenen vuotta
Pohjois-Karjalassa PKS Sähkönsiirto Oy:n keskijännitelinjojen vierimetsänhoitourakka alkoi vuonna 2014, ja sitä ennen projektia pohjustettiin pilottihankkeella. Hyviä tuloksia tuottanut savotta jatkuu näillä näkymin vuoteen 2023. Hankkeen käytännön toteutuksesta on alusta lähtien vastannut Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala.
”Projektin päättyessä sähkölinjojen vierimetsänhoitoa on tehty noin 6 000 kilometrin matkalla”, kertoo metsänhoitoyhdistyksen puolesta projektia vetävä korjuuesimies Vesa Vänttinen. Käytännössä työssä edetään noin 600–700 kilometrin vuosivauhtia.
Vierimetsällä tarkoitetaan varsinaisen johtoalueen ulkopuolella olevaa aluetta, jolta puut yltävät kaatumaan linjoille joko myrskyn voimasta tai raskaan lumitaakan alla. Käytännössä hoitotoimet ulottuvat johtoalueen ulkoreunasta 10–15 metrin päähän, eli sähkölinjan keskeltä mitattuna hoitoalue ulottuu 15 tai 20 metrin päähän.
Vänttinen kertoo, että hoitotoimien tavoitteena on puuvarma sähkölinja. Vierimetsien käsittelyn jälkeen puut eivät kaadu linjoille lumen painosta tai myrskyn voimasta.
Puuvarmuus 20 vuodeksi
Vierimetsänhoitotyöt käsittävät sekä kaistalehakkuita että harvennuksia. Kaistalehakkuissa puusto poistetaan kokonaan. Näin pyritään toimimaan silloin, kun puusto on päätehakkuuikäistä metsää tai varttunutta kasvatusmetsää.
Kun vierimetsä on nuorta taimikkoa tai kasvatusmetsää, se yleensä harvennetaan. Toimilla pyritään estämään riukuuntuminen ja auttamaan puuston kasvamista mahdollisimman terveenä.
”Nuoren metsän harvennuksissa poistetaan koivunrassit ja muut lehtipuut, jotka ovat herkkiä taipumaan lumen painosta linjoille. Kun johtokadun ulkopuolella tehdään taimikonhoitoa, poistetaan ensisijaisesti lehtipuut ja ylispuut”, Vänttinen selostaa.
PKS Sähkönsiirron tavoitteena on, että vierimetsänhoidon jälkeen linjoista noin 70 prosenttia olisi puuvarmaa. Puuvarmalle linjalle ei voi kaatua tai taipua sähkövikoja aiheuttavia puita. Puuvarmaan osuuteen luetaan vierimetsänhoidossa avohakattujen kohtien lisäksi pellot, vesistöt ja muut aukot.
Vuodessa puuvarmaa linjaa syntyy projektissa noin 500 kilometriä. Vänttisen mukaan vierimetsänhoidon jälkeen kestää parikymmentä vuotta, ennen kuin puista on jälleen haittaa linjoille.
Koska hoitotöitä tehdään koko maakunnan alueella, projekti työllistää suuren joukon metsäammattilaisia.
”Töissä on kymmenkunta motoketjua. Lisäksi tulevat metsurit ja toimihenkilöt, joten siinä kertyy jopa lähemmäs sata henkilötyövuotta”, Vänttinen laskeskelee.
Metsureita tarvitaan esimerkiksi taimikonhoitotöihin. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat puolestaan suunnittelevat vierimetsänhoitohankkeita toimialueillaan ja tekevät sopimukset maanomistajien kanssa.
Maanomistajille vapaaehtoista
Vesa Vänttisen kanssa savotan etenemistä seuraava metsäesimies Ville Maksimainen vastaa muun muassa konehakkuista sähkölinjoilla. Aikaisemmin hän toimi metsäasiantuntijana, joten hän tuntee vierimetsänhoidon työvaiheet hyvin.
Sähkölinjojen vierimetsänhoitotoimiin osallistuminen on maanomistajille vapaaehtoista. Siksi yhteistyö maanomistajien kanssa ja tiedon jakaminen projektin tavoitteista ja käytännöistä on erittäin tärkeää.
”Paljon on saanut tietoa jakaa ja kertoa, mitä projektissa tapahtuu. Varsinkin ne metsänomistajat, jotka asuvat taajamien ulkopuolella, ovat ottaneet asian hyvin vastaan. Varmistaahan tämä sähkönjakelua heidänkin talouksiinsa”, Maksimainen kertoo.
Maanomistajien myönteistä suhtautumista vierimetsänhoitoon edistää se, että linjojen varsilta hakattavasta puusta maksetaan käypä markkinahinta Luonnonvarakeskuksen Savo-Karjalan keskihintatilaston perusteella. Lisäksi uudistusaloille maksetaan uudistamiskorvausta sekä mahdolliset odotusarvokorvaukset.
Vierimetsän hoitokäsittelyn jälkeen maanomistaja voi jatkaa alueella metsätalouden harjoittamista.
Maksimainen sanoo, että hoitotöissä pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon maanomistajien erityistoiveet.
”Varsinkin asuintalojen ja loma-asuntojen lähellä maisemanäkökohdat nousevat esille. Lisäksi tulee pyyntöjä jättää tietyt puut kasvamaan tai alikasvoskuusia halutaan säästää.”
Käytännössä noin 90 prosenttia maanomistajista myöntää luvan vierimetsän hoitotoimille.
Pieniä eriä, erilaisia mittoja
Vesa Vänttisen mukaan vierimetsien hoitohakkuista kertyy vuosittain puuta 70 000–80 000 kuutiota.
Yksittäinen vierimetsän hoitourakka on pituudeltaan yleensä enintään 10–15 kilometriä. Puun hakkaaminen ja toimittaminen sähkölinjojen varsilta tuotantolaitoksille tehtaiden toiveiden mukaisesti vaatii paljon suunnittelua ja huolellisuutta.
Hakkuita saatetaan tehdä yhden työvuoron aikana usean maanomistajan mailla, yksityismaiden lisäksi myös metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen alueilla. Hakatulla puutavaralla saattaa olla useita toimitusosoitteita ja puutavaralajeilla eri laatuvaatimuksia ja mittoja.
Varsinkin harvennuksilta kertyvät pienet tukkipuuerät tuottavat monesti päänvaivaa: miten ja minne ne saadaan toimitettua ajoissa.
”Kyllä tässä ollaan korjuumiesten kanssa yhteydessä aika usein. Myös erityistoiveet on otettava huomioon”, Maksimainen kertoo.
On esimerkiksi päätettävä, kuinka toimitaan silloin, kun linjan ali kulkee puro. Silloin puronuoma pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena jättämällä pensaita, pusikkoa ja tekopökkelöitä.
Huolellisuutta vaaditaan
Joensuun Enon vierimetsänhoitokohteessa ajaa Konejelppi Oy:n motoa Esa Lipsanen.
”Olen tehnyt tätä vasta kuukauden päivät, mutta ei tämä ole työtä pahempaa. Tässä pitää aina vähän varmistellen tehdä työtä. Ajolinjoja ei voi paljon valita, ja tuulta on seurattava tarkkaan. Esimerkiksi aamulla ajoin tätä puolta, kun oli tyyni, mutta kun rupeaa tuulemaan, vaihdan linjan toiselle puolelle”, Lipsanen kertoo.
Ajokoneen puikoissa työskentelevä Markku Muranen kuuntelee Lipsasen mietteitä ja nyökkäilee välillä.
”Langat on koko ajan pidettävä mielessä. Harvennuskohdissa saattaa välillä olla vähän haastetta, jos maasto on kovin kaltevaa, koska koko ajan on pysyttävä johtokadulla. Jos siellä sattuu olemaan kumpare, ovat linjat yllättävän alhaalla”, Muranen kuvailee.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/20.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Venäjän hyökkäyssota mullisti pellettituonnin − Suomi ostaa poltettavaa Tanskasta
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Aarre | Puukauppapaikka Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä: ”En muista työuraltani, että puulle olisi ollut koskaan näin kovaa kysyntää”
- Alueviesti: Huittisten ABC:n pihassa nähtiin susi