Siankärsämö sopii ruuanlaittoon ennen kuin se kukkii – Vanha kansa käytti siankärsämöä lääkekasvina

Kuva: Johanna Kokkola

Näin talviaikaan on hyvä pakata talvireippailuun ja hiihtoretkelle mukaan termospullollinen siankärsämöteetä. Se pistää vipinää ääreisverenkiertoon. Kun taukopaikalla hörpitään kuksasta teetä, kylmettyneet sormet ja varpaat saavat lempeästi lämmittävän piristysruiskeen.

Asterikasveihin kuuluva siankärsämö (Achillea millefolium) on mielestäni yksi Suomen luonnon arvokkaimmista kasveista. Käytän kasvia teenä, mausteena ja rohtonakin. Juon teetä etenkin talvisaikaan ja silloin, kun suolistossa pörpöttää ja vatsaa kivistää. Käsilaukussa pidän siankärsämö­uutepulloa. Se on oivallinen ensiapu käsien desinfiointiin, vatsavaivoihin tai flunssan ensioireisiin.

Ruuanlaittoon kannattaa käyttää alkukesän nuoria siankärsämönlehtiä. Kuva: Raija Kivimetsä

Siankärsämö sisältää lukuisia hivenaineita, muun muassa magnesiumia ja mangaania, eteerisiä öljyjä, glukosideja ja flavonoideja sekä luonnon salisylaatteja. Siinä on myös seleeniä ja kaliumia.

Vanha kansa on kutsunut siankärsämöä timpurin yrtiksi, akantupakiksi, tuhattaituriksi ja kuperkeikkaheinäksi.

Pihoilla, niityillä, sorakentillä, vanhoilla nurmikoilla, ojanvarsilla, pelloilla ja metsissä kasvava siankärsämö kukkii pienin valkoisin tai vaaleanpunaisin mykerökukin. Kasvin tuoksu on vahva ja aromaattinen. Joitakin se tympii tai suorastaan puistattaa.

Siankärsämö tunnetaan vahvana rohtokasvina, mutta ennen kuin se kukkii, sillä voi herkutella villivihanneksena. Kasvin nuoret, heleänvihreät versot ja lehdet sopivat mainiosti pestoon, keittoihin ja kaaliruokien kaveriksi. Kasvia voi nautiskella sekä tuoreena että kypsennettynä.

Kun kasvi alkaa kukkia, herkutteluvaihe on ohi. Kukkivan kasvin lehdet muuttuvat puiseviksi ja kuituisiksi. Kukkivaa kasvia ei pidä kuitenkaan hyljeksiä vaan hyödyntää kukkia teetä tai ihonhoitoa varten.

Kesällä luonnossa liikkuessasi hiero siankärsämön kukkia ihollesi. Näin paarmat ja hyttyset pysyvät loitolla.

Mausteena siankärsämö on ennen kaikkea riistan, juustoruokien, lampaanlihan ja järvikalan kumppani. Kun graavaat lohta tai siikaa, voit korvata tillin siankärsämöllä.

Kasvin metsäisen vahva maku sopii mainiosti myös sieniruokiin. Sienet ovat usein huonosti sulavia. Moni saa vatsanpuruja ja turvotusta sienten sisältämästä trehaloosista, sienisokerista, joka aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin laktoosi joillekin. Siankärsämö saa ruuan sulamaan paremmin ja taltuttaa monenlaisia vatsankipristelyjä.

Siankärsämö edistää ruuansulatusta ja maksan toimintaa sekä helpottaa ummetusta ja vähentää ilmavaivoja. Närästyskin helpottuu kasvin karvasaineiden avulla.

Helpoimmin siankärsämön hyvinvointia edistävistä vaikutuksista hyötyy, kun kasvia sujauttaa smoothieen tai hauduttelee siitä teetä. Kokeile siankärsämön makupareiksi rakuunaa, timjamia ja basilikaa.

Siankärsämö on todellinen tuhattaituri. Sillä on lääkitty vatsanväänteiden lisäksi vilustumistauteja, suonikohjuja, peräpukamia, virtsatievaivoja ja tulehduksia. Kasvin tiedetään myös alentavan verenpainetta ja tasapainottavan verensokeria.

Siankärsämö tunnetaan myös veret seisauttavana kasvina. Jos metsätöissä tai mökkipuuhissa saa nirhauman tai pikkuhaavan käteensä tai jalkaansa, siankärsämö kannattaa ottaa avuksi. Se tyrehdyttää verenvuotoa tehokkaasti.

Kasvin verta tyrehdyttäviin ominaisuuksiin uskoivat niin antiikin Kreikan sotilaat, sotaisat viikingit, Amerikan alkuperäisasukkaat kuin entisajan puusepät. Siankärsämön voima tunnetaan myös Kalevalassa: kun Väinämöinen löi kirveellä polveensa, apu löytyi siankärsämöstä.

Vanha kansa on tuntenut siankärsämön vastustuskykyä lisäävänä yrttinä, jota on käytetty myös ihonhoitoon. Koti- tai mökki­oloissa siankärsämön kukista voi tehdä verenkiertoa elvyttävän, ihoa pehmentävän ja suonikohjuja hoitavan jalkakylvyn. Jalkakylpy virkistää väsyneet jalat ja tekee todella hyvää mökkisaunan leppeissä löylyissä.

(2–3 annosta)

0,5 litraa tuoreita tai pakastettuja kantarelleja

1 keskikokoinen sipuli

tilkka laadukasta ruokaöljyä

0,75–1 dl nuorta, silputtua siankärsämönlehteä

1 tl tuoretta, silputtua timjamia

2 dl kaurakermaa tai luomukermaa

1–2 tl luomusitruunan mehua

vajaa 1 dl raastettua manchego- tai parmesaanijuustoa TAI 0,5 dl oluthiivahiutaleita

(suolaa maun mukaan)

Lisäksi:

150–250 g pastaa

Puhdista kantarellit ja paloittele ne. Kuori ja silppua sipuli.

Laita paloitellut sienet paistinpannulle ja kuumenna, jotta sienistä kiehuvat pois ylimääräiset nesteet. Lisää pannulle öljyä ja sipulisilppu ja kuullota miedolla lämmöllä, kunnes sipulit ovat pehmeitä. Lisää siankärsämösilppu ja timjami. Sekoita hetki ja lisää kaurakerma tai luomukerma.

Anna kastikkeen muhia pannulla muutaman minuutin, kunnes se on paksuuntunut. Lisää tilkka luomusitruunan mehua ja sekoita. Lisää lopuksi joukkoon raastettu juusto ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa ripaus suolaa.

Kastikkeen muhiessa keitä pasta ja tarjoa sienikastike pastan kera.

Vinkkejä!

Voit käyttää kastikkeeseen myös muita tuoreita tai pakastettuja metsäsieniä, esimerkiksi suppilovahveroita.

Voit käyttää myös kuivattuja sieniä (noin 1,5 dl). Liota ne ennen käyttöä.

Jos käytät kuivattua siankärsämöä, sitä tarvitaan 3 tl.

Saat ruoasta gluteenittoman, jos käytät gluteenitonta pastaa.

Jos käytät kaurakermaa ja korvaat juustoraasteen olut­hiivahiutaleilla, saat ruuasta vegaanisen.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/21.

• Siankärsämöstä on syytä sanoa muutama varoituksen sana. Pujo- ja kamo­milla-allergiset voivat saada oireita siankärsämöstä. Myös lasten ja raskaana olevien naisten on syytä olla varovaisia siankärsämön käytössä.
• Säilö siankärsämön lehtiä ja kukkia kuivaamalla niitä alle 35 asteen lämpötilassa rutikuiviksi. Lehdet sopivat maustekäyttöön ja kukat etenkin teeksi ja jalkakylpyihin. Säilytä kuivatut yrtit ilma­tiiviissä lasipurkissa ruokakaapissa.
• Siankärsämöteen voi valmistaa tuoreista tai kuivatuista kukista ja lehdistä. Käytä mukilliseen teetä 2 rkl tuoretta tai 2 tl kuivattua kukkaa/lehteä sekä 3 dl kiehuvaa vettä. Hauduta 10-15 minuuttia ja nauti!