”Kolovesi on Suomen hienoin avovesimelontakohde”, sanoo eräopas – Varaa Koloveden-reissulle vähintään kokonainen päivä

Kun lähtee melomaan Kirkkorannasta Kolo­veden sokkeloisille vesille, ensikertalainen ei osaa aavistaa pian eteen lipuvien kallio­maisemien jyhkeyttä ja vaikuttavuutta.

Kirkkoranta on hyvä valinta lähtöpaikaksi. Joensuusta päin tultaessa sen sijainti on kätevä, rannassa on mukava taukopaikka tulipaikkoineen ja opastetauluineen, rannasta on helppo lähteä melomaan, ja Kirkkorannasta voi tehdä erimittaisia retkiä Kolo­vedelle.

Erä- ja selviytymiskouluttaja Mikko Kettunen suuntaa kanoottinsa rannasta katsoen oikealle. Tovi melomista, ja käännämme kanootin nokkaa vasemmalle saaren kärkeä seuraten.

”Kolovesi on Suomen hienoin avovesimelontakohde. Täällä on uskomattoman, karun kaunista. Ihminen tuntee itsensä pieneksi”, kehuu Karu Survival Oy:n yrittäjä Kettunen, joka käy melomassa Kolovedellä myös vapaa-ajallaan.

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla sijaitseva Koloveden kansallispuisto ei ole pelkästään kesäretkikohde. Esimerkiksi syksy on mainiota melonta-aikaa usvaisten aamujen ja ruskan maalaamien maisemien tarjotessa uudenlaisia elämyksiä.

Koloveden-reissulle kannattaa varata vähintään kokonainen päivä. Kun Kettunen tuo alueelle asiakkaitaan, hän pyrkii aina siihen, että ohjelmaan kuuluu yöpyminen. Tunnelma muuttuu illan edetessä yöksi, ja se kannattaa kokea.

”Kun aurinko alkaa laskea, Koloveden taika tulee esiin. Saatat nähdä saalistamaan lähteneen saimaannorpan ja kuulet kuikan huudon jostain saarien lomasta”, Kettunen herkistyy.

Melontaretkelle mukaan lähtenyt Ville Asikainen huomauttaa, että koska moottoriveneily on kielletty kansallispuiston ydin­alueilla, sekin vahvistaa osaltaan alueen erämaista tunnelmaa.

Kiireettä liikkuvalle Kolovesi tarjoaa pikkuyllätyksiä, jotka tuovat vaihtelua päivään. Kuva: Johanna Kokkola

Saarten mahtavat kalliot putoavat suoraan veteen. Meloja ei voi kuin ihmetellä jääkauden jälkiä. Kanootin lipuessa äänettömästi kallioseinämän kupeessa mieleen tulevat eräoppaan sanat ihmisen pienuudesta ympäröivään luontoon verrattuna. Totta puhui.

Koloveden alueella on esihistoriallisia kalliomaalauksia. Melontareitillemme osuu Ukonvuoren kalliomaalaus, jota on mahdollista käydä ihailemassa näköetäisyydeltä.

Ukonvuoren rantautumispaikalle saapuessaan voi vain kuvitella, mitä tuhansia vuosia sitten alueella liikkuneet ihmiset paikasta ajattelivat. Kalliomuodostelmaa on kunnioitettu, varmaan aristeltukin.

”Yksinäinen metsästäjä tai kalastaja on täällä ollut kallion suojassa ukonilmalla ja varmaan pelännyt, että nyt on jokin vialla, jumalat ovat vihastuneet”, Mikko Kettunen miettii.

Nykyään kalliomaalaus on noin kymmenen metrin korkeudella veden pinnasta. Kun maalausta on tehty, oli vesi paljon korkeammalla.

Kanoottimme ovat jälleen liikkeellä. Hellepäivän aurinko porottaa. Onneksi Koloveden kansallispuistossa saa rantautua ja käydä uimassa. Reitin varrella on monia kalliorantoja, jotka ovat kuin luotuja yksityiseksi taukopaikaksi.

”Mahdollisuus pulahtaa uimaan kivirantojen sileiltä kalliopaaseilta on jotain erityistä”, myhäilee Ville Asikainen noustessaan kuivattelemaan rantakalliolle.

Oppaamme korostaa, että rantautumisoikeutta on käytettävä oikein. Roskat on otettava mukaan ja paikka on muutenkin jätettävä samaan kuntoon kuin se oli ennen rantautumista.

Erä- ja selviytymiskouluttaja Mikko Kettunen muistuttaa, että kansallispuistossa on myös alueita, jotka ovat täysin rauhoitettuja retkeilijöiltä ja joissa rantautuminen on kielletty. Niiden sijainti kannattaa ottaa selville ennen lähtöä vesille.

Ukonvuoren kalliomaalaukselle noustaan portaita pitkin. Kuva: Johanna Kokkola

Kolovesi on melojaystävällinen alue siinäkin mielessä, että sieltä löytyy yleensä kovalta tuulelta suojassa oleva ranta, johon on helppo meloa. Järvellä ei ole kovin suuria selkiä, ja saarien välissä on mukavia sokkeloita.

Vaikka Kolovesi on suhteellisen turvallinen alue melontaan, retkelle on muistettava ottaa mukaan tarpeellinen varustus. Tärkeintä on se, että kanootti tai kajakki on kaikin puolin kunnossa.

Kanoottiin tulee ottaa mukaan jonkinlainen äyskäri ja melojille liivit. Kannattaa varustautua myös ensiapulaukulla.

Kännykkä laitetaan vedenpitävään, kelluvaan pussiin. Kännykän lisäksi tarvitaan kartta, kompassi ja kiikarit. Aurinkoisella säällä aurinkorasva ja -lasit ovat välttämättömiä. Nykyiset retkikeittimet ovat keveitä ja käteviä, joten sellaisen mukaan ottamista kannattaa harkita. Retkikeittimellä voi valmistaa ruokaa myös silloin, kun avotulenteko on kielletty.

”Ennen vesille lähtöä pitää kertoa jollekulle, minne on menossa ja milloin tulee takaisin”, Mikko Kettunen painottaa.

Ja tietenkin ulkoilmaretken kruunaavat hyvät, riittävät eväät.

Melkein kuin saimaannorpat. Mikä olisi virkistävämpää 30 asteen helteellä kolmen tunnin melomisen jälkeen? Kuva: Johanna Kokkola

Melontapäivä on kääntymässä lopuilleen. Oppaamme haluaa vielä näyttää meille mielipaikkansa Koloveden kansallispuistossa, Vaajasalon taukopaikan.

”Tämä on varmaan yksi Suomen hienoimpia. Maisemat ovat uskomattoman hienot, ja hyvällä onnella täällä on mahdollista nähdä norppa”, Kettunen kehuu.

Vaajasalon taukopaikalla on helppo yöpyä teltassa. Tällä kertaa jatkoimme lyhyen tauon jälkeen matkaa kohti Kirkkorantaa. Päivän melontalenkin pituudeksi mitattiin kartalta 12–13 kilometriä.

Jos haluaisi tutustua koko Koloveden alueeseen melomalla rauhallista maisemanihailutahtia, olisi hyvä varautua kolmeen yöpymiseen.

Mikäli haluaa meloa vaikka koko viikon upeissa maisemissa, sekin onnistuu: lähistöllä sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto, ja hienoja maisemia riittää myös kansallispuistojen ulkopuolella.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2019.

• Sijainti: Enonkosken, Heinäveden ja Savonlinnan kunnat Etelä-­Savossa
• Pinta-ala: noin 60 km2
• Palvelut: Koloveden luontotupa Enonkoskella, 11 telttailualuetta, kaksi vuokratupaa, kahdeksan tulentekopaikkaa ja yksi keittokatos, kahdeksan kanoottilaituria
• Kalastus: saa onkia ja pilkkiä jokamiehen­oikeudella, viehe­kalastus sallittu tarpeelliset luvat hankkineille
• Kaksi patikointireittiä: Nahkiaissalon luontopolku 3,3 km, Mäntysalon polku (liikkuminen sallittu vain 1.5.–31.12.) 3,8 km
• Muuta: avotulen teko ja leiriytyminen on sallittua vain niille osoitetuilla paikoilla, saarissa leiriytyminen sallittu vain 1.5.–31.12.
• Lisätietoja: luontoon.fi/kolovesi