Kauko-ohjattava Harveri on omiaan ensiharvennuksiin – pienharvesteri on silti harvinaisuus

Vihreä, pienen panssarivaunun näköinen vehje mönkii määrätietoisesti koivikossa. Oranssikypäräinen mies astelee pelikonsolia muistuttavan häkkyrän kanssa koneen vierellä. Saha surahtaa, koivu kahahtaa, ja hakkuupää karsii rungon kuitukasaan.

Koneyrittäjä Seppo Rahkosen omistama ja ohjaama pienharvesteri on harvinaisuus Suomessa, saattaa olla tällä hetkellä ainoa laatuaan. Kysyntää koneille olisi, mutta kukaan ei enää valmista niitä.

Rahkonen esittelee ensiharvennettua parin hehtaarin koivikkoa Lopen Läyliäisissä ja on selvästi tyytyväinen valoisaan lopputulokseen.

”Tähän jäi noin 800 runkoa hehtaarille. Taas kelpaa koivujen kasvaa.”

Metsikkö on todellakin mallikelpoisessa kunnossa. Kasvun kohina melkein kuuluu. Rahkonen teki kuviolle harvennuksen yhteydessä neljä metriä leveät ajourat, jotta runkojen pois ajaminen onnistuu ja seuraavakin harvennus käy aikanaan sujuvasti.

Konetta ohjataan monitoimiohjaussauvoilla kuten isompaakin metsäkonetta. Kuva: Markku Pulkkinen

Metsurin töitä aikaisemmin kymmenen vuotta tehnyt Rahkonen hankki Harverinsa vähän käytettynä vuonna 2005. Hinta oli silloin 70 000 euroa. Kone oli ensimmäisiä, jotka kangasalalainen Artekno Oy valmisti.

Harverista ei tullut ensiyrittämällä täydellistä, ja raskaskoneasentajan koulutuksen käynyt Rahkonen on taitavana metallimiehenä vasaroinut koneeseensa paljon muutoksia.

”Olen laittanut Harverin muutostöihin satoja tunteja omaa aikaa. Koneessa ei ole enää montakaan alkuperäistä osaa. Runkoakin olen vahvistanut. Nyt kone toimii hyvin ja luotettavasti.”

Arteknon Harvereiden valmistus loppui vuoden 2010 tienoilla, kun yrityksen omistaja kuoli. Sen jälkeen mikään yritys ei ole ollut kiinnostunut valmistamaan kevyitä harvestereita.

Rahkosta harmittaa, kun hyvälle koneelle ei ole löytynyt tekijää. Hän pitää kauko-ohjattavaa harvennuskonetta huomattavasti mukavampana työkaluna kuin pientä, hytillistä harvesteria.

”En haluaisi keikkua pienen koneen ahtaassa hytissä. Tässä saa työskennellä selkä suorana ja olla ulkoilmassa. Jos olisin jatkanut metsurin töitä tai harventanut hytillisellä koneella, en pystyisi enää metsähommiin”, 64-vuotias Rahkonen arvelee.

Hän painottaa, että Harveri korvaa nimenomaan metsurin työtä eikä kilpaile isojen korjuukoneiden kanssa. Tällä hetkellä Rahkonen käyttää puolet työajastaan Kanta-Hämeen metsien harventamiseen. Lopun ajan hän huoltaa metsä- ja maatalouskoneita omassa yrityksessään Janakkalassa.

Kauko-ohjattava Harveri on ensiharvennuksissa noin neljä kertaa metsuria tehokkaampi. Työsaavutus on 0,5–1 hehtaaria päivässä. Kuva: Markku Pulkkinen

Maasta ohjaimilla hallittavan koneen käsittely vaatii harjaantumista. Rahkonen kertoo, että sujuvan koneen käsittelyn oppiminen vei muutamia vuosia. Tällä hetkellä hänen työsaavutuksensa ensiharvennuksissa on viitisen kuutiota tunnissa ja 0,5–1 hehtaaria päivässä. Rahkonen veloittaa palvelustaan 13–17 euroa kuutiolta kaadettavien puiden järeyden mukaan.

”En tee hommia aamusta iltamyöhään, vaan vain kuutisen tuntia päivässä. Hieman jo jäähdyttelen.”

Harveri painaa neljä tuhatta kiloa, mikä on noin puolet pienimpien monitoimikoneiden painosta. Koneessa on neljä isoa pyörää, joissa Rahkonen käyttää ketjuja. Harveri kulkee metsässä hyvin myös talvella. Kosteiden paikkojen harvennuksetkin sujuvat yleensä vaivatta, ja kelirikkokatkot ovat lyhyitä. Kevyt kone ei taitavan ohjaajan hyppysissä jätä maastoon juuri jälkiä. Koneessa on myös kantojenkäsittelylaite.

Harverin hyvänä ominaisuutena Rahkonen pitää sitä, että jokaisen pyörän korkeutta voi säätää erikseen. Koneen saa siten kulkemaan koko ajan vaakasuorassa, eikä se jää helposti kiinni hankalassakaan maastossa. Jokainen pyörä myös vetää.

Pienen harvesterin hyväksi puoleksi Rahkonen mainitsee myös pienet käyttökulut: polttoainetta ja öljyjä kuluu vain vähän ja varaosat ovat edullisempia kuin isoissa koneissa.

Maasta ohjattavien harvestereiden valmistus on Rahkosen mukaan tyssännyt siihen, että työturvallisuusviranomaiset määräävät metsäkoneisiin turvahytit.

”En näe Harverilla työskentelyä vaarallisena. Moottorisaha on paljon vaarallisempi. 15 vuoden aikana ei ole tapahtunut yhtään haaveria. Puut kaatuvat pienellä suunnittelulla siihen suuntaan kuin on tarkoituskin. Ei passaa hosua, ja tuulisena päivänä pitää olla erityisen huolellinen. Normaalit metsurin turvavarusteet pitää tietysti olla.”

Seppo Rahkonen katselee tyytyväisenä harventamaansa koivikkoa Lopen Läyliäisissä. Runkoja jäi hehtaarille noin 800. Kuva: Markku Pulkkinen

Seppo Rahkosen täynnä oleva tilauskirja osoittaa, että moni metsänomistaja haluaa maapohjalle hellävaraisen Harverin ensiharvennukseensa. Tuleva talvi on jo loppuunmyyty.

Mhy Kanta-Häme on yrittäjän suurin asiakas. Lopen koivikkoharvennuksen tilannut Raimo Kerola on Rahkosen kanssa yhtä mieltä koneen eduista.

”Kaadettavien puiden valinta on maassa kulkien helpompaa, ja kuviolle voi jättää hieman enemmän ja tasaisemmin puita. Myös ajourat voi tehdä harvempaan, jos kuljettaa kaadetut rungot Harverilla pois. Painaumiakaan ei juuri synny, kun kone on kevyt”, metsäasiantuntija Kerola kuvailee.

”Kone sopii hyvin pieniläpimittaisen puuston harventamiseen. Harvennusalat ovat olleet muutamasta hehtaarista yli kymmeneen hehtaariin. Lisätyötä ja hieman lisäkulua metsänomistajalle tulee siitä, että puiden ajoon pitää tilata toinen kone.”

Kerola kertoo, että monet metsänomistajat tilaavat hyvien kokemustensa ansiosta Harverin usein myös seuraavalle ensiharvennukselle.

”Harveri työllistyy nykyään lähes kokonaan Lopen alueella, kun kysyntää on paljon ja Harveri-harvennuksia tehdään vain syksyisin ja talvisin.”

Sekä Rahkonen että Kerola ovat huolissaan maamme ensiharvennusrästeistä.

”Erityisesti nyt tarvittaisiin myös pienempiä koneita, jotta harvennukset tulisi tehtyä ajallaan ja kaikille metsänomistajille löytyisi mieluisa tapa hoitaa ensiharvennukset”, Kerola näkee.