Kontiotuote käyttää seinähirsiin järeää mäntytukkia – ”Kun metsät hakataan nopeammalla kierrolla, järeän tukin määrä voi tippua”

Ilman täyttää vastasahatun puun makea tuoksu ja dieselin juureva murina. Pyöräkuormaajat kantavat puutavaranippuja Kontiotuote Oy:n 34 hehtaarin kokoisella ja kymmenien tuotantorakennusten täyttämällä tehdasalueella Pudasjärvellä.

Taivas on pilvessä, sää leuto ja sumuinen. Lähistöllä höyryää kuuluisa tervareitti, Iijoki.

Usvaa puskee myös yhtiön tukkikentän vierellä sijaitseva puutavaran kuivauslaitos, jossa oman sahan suoltama kappaletavara kuivuu lamellihirren raaka-aineeksi muutamassa päivässä.

Lamellihirsi liimataan kokoon useista eri puulamelleista. Tällä pyritään hyvään puuraaka-aineen saantoon sekä seinähirren tasalaatuisuuteen ja kestävyyteen. Esimerkiksi siihen, ettei hirsi halkeilisi ja vääntyilisi kuten pelkkahirsi.

”Kyllä lamellihirsikin luonnonmateriaalina elää, mutta eläminen on paljon pienempää perinteiseen hirteen verrattuna”, sanoo Kontiotuotteen toimitusjohtaja Keijo Anttila.

”Arktisesta männystä rakennetut hirsitalot kestävät elämää useiden sukupolvien ajan”, sanoo Kontiotuotteen tehtaanjohtaja Tapio Anttonen. Kuva: Kari Lindholm

Kontiotuotteen uusin syömähammas on painumaton seinähirsi, ristiin liimattu SmartLog, jonka valmistukseen yhtiö investoi vuonna 2018 kuusi miljoonaa euroa.

Kyseessä on yhtiön historian suurin investointi. Sen myötä tontille valmistui uusi 3 500 neliömetrin liimahirsihalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2018 lopulla.

Painumaton seinähirsi on tavallista lamellihirttä kalliimpaa ja sopii etenkin suurten julkisrakennusten materiaaliksi.

”SmartLogia käytettäessä hirsikehikkoon ei tarvitse mitoittaa painumavaroja, kuten tavallisessa lamellihirressä. Kierretankoja ei tarvitse kiristää jälkeenpäin, ja rakennuksen huolto on helpompaa”, Anttila selvittää.

Toimitusjohtaja arvioi, että julkisten rakennusten hirsitoimitukset uudella painumattomalla seinähirrellä tulevat kasvattamaan yhtiön liikevaihtoa merkittävästi.

Hirsirakenteen suosiota siivittää julkisrakennuksia piinaavat sisäilma- ja kosteusongelmat. Tämä näkyy siinä, että Kontiotuotteelle saapuvien tarjouspyyntöjen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa.

Hirren suosio on kasvussa myös omakotirakentamisessa, vaikka omakotitalojen rakennuslupamäärät ovat laskusuunnassa. Joka viides uusi omakotitalo tehdään hirrestä.

Anttila työskentelee 60-henkisen suunnittelu- ja markkinointitiiminsä kanssa Oulun Technopoliksessa. Toki toimitusjohtajalla on puuseinäinen toimisto myös Pudasjärvellä, Kontiotuotteen lamellihirrestä rakennetussa pääkonttorissa.

Toiminta käynnistyi nykyisellä paikalla vuonna 1972, kun yhtiön isä Timo Tiirola pystytti tontille kenttäsirkkelin.

”Vuonna 1976 perustettu Kontiotuote Oy työllistää noin 220 työntekijää riippuen vuodenajasta. Olemme alan suurin toimija maailmassa”, Anttila kertoo.

Kontiotuotteen käyttämä mänty kasvaa Pohjois-Suomessa. Puun ydin on tiheää ja kestävää. Kuva: Kari Lindholm

Kontiotuote tarvitsee seinähirsiä varten järeää ja hitaasti kasvanutta pohjoissuomalaista mäntytukkia, jonka latvaläpimitta on yli 20 senttimetriä. Tukit ostetaan Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Etelä-Lapista.

Ostetuista tukeista noin 70 prosenttia on latvasta yli 20 senttimetrin vahvuista. Loppuosa eli 30 prosenttia tukeista on hieman ohuempaa, josta sahataan kappaletavaraa kattoristikkorakenteisiin ja paneeliaihioiksi. Pikkutukkia Kontiotuote ei käytä lainkaan.

Yhtiössä seurataan huolestuneena metsien kiertoajan lyhenemistä erityisesti valtion metsissä, sillä Metsähallitus on Kontiotuotteen suurin tukintoimittaja. Järeän tukin riittävyys jatkossa mietityttää.

”Kun metsät hakataan entistä nopeammalla kierrolla, se voi johtaa järeän tukin määrän vähenemiseen. Lankuista nämä meidän tuotteet liimataan, mutta järeimpiä lankkuja ei voi sahata ohuesta tukista”, huomauttaa Kontiotuotteen tehtaanjohtaja Tapio Anttonen.

”Pohjoisessa kasvava mänty ei ehdi järeytyä tarvittaviin mittoihin, jos metsä hakataan liian nuorena.”

Pohjoisen männyssä pihkan täyttämän ja säänkestävän sydänpuun osuus on suuri. Sydänpuu liimataan lamellihirren ulkopintaan. Kun tukin latvaläpimitta on yli 20 senttimetriä, saadaan rungosta tyvitukin lisäksi toinenkin tukki. Anttonen huomauttaa, ettei yhden tukin runkojen koko riitä yhtiön tarpeisiin. Myös sydänpuun osuus rungosta on vähäinen silloin, jos rungot kaadetaan nuorena.

Huolena on myös kasvukausien lämpeneminen ja se, muuttuuko pohjoisen mänty lisääntyneen lämmön myötä nopeakasvuisemmaksi. Silloin siinä on vähemmän sydänpuuta ja leveämmät vuosilustot.

”Leveälustoista mäntyä saadaan pohjoisestakin jo nyt, jos kasvupaikka on ollut liian ravinteikas.”

Metsähallituksen lisäksi tukkia Kontiotuotteelle toimittavat metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso sekä useat metsäpalveluyritykset. Tukin toimittajia on toistakymmentä, ja yhtiö käyttää ostoihin vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö ostaa myös sahatavaraa, sillä oma sahaus- ja kuivauskapasiteetti ei riitä.

”Meillä on kaksihintajärjestelmä kaikkien tukintoimittajien kanssa, eli maksamme järeästä tukista enemmän.”

”Kontion SmartLog on maailman edistyksellisin painumaton hirsi”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Keijo Anttila. Hirren rakenne on mallisuojattu. Kuva: Kari Lindholm

Kontiotuote valmistaa noin 700 kilometriä seinähirttä vuosittain, ja näistä valmistetaan 1 500–2 000 rakennusta. Kontio-tuotemerkin omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot urakoidaan yhä useammin avaimet käteen -valmiuteen.

Merkittävä osa tuotannosta on Kontio-saunoja ja piharakennuksia sekä Kimara-hirsitaloja. Lisäksi yhtiö toimittaa seinähirttä muillekin alan toimijoille. Vaikka pääosa tuotannosta jää Suomeen, vientiä on yli 20 maahan.

Aiemmin, kun hirren profiili oli nykyistä matalampi, vuotuinen tuotantomäärä oli 1 500 kilometriä hirttä. Yhtiön 45 vuoden hirsituotannolla voitaisiin kiertää maapallo, jos hirret nosteltaisiin perätysten.

Anttonen toteaa, että hirsi on erittäin kestävä rakennusmateriaali. Tästä on todisteena esimerkiksi se, että sata vuotta sitten hirrestä rakennettua pudasjärveläistä Kipinän koulua laajennettiin viime vuonna Kontion lamellihirsitoimituksella.

”Samaan aikaan puretaan paljon nuorempia, kivestä tai kappaletavarasta rakennettuja kouluja sisäilmaongelmien takia.”

Hirsitalon hankintaa suunnittelevia kiinnostaa usein se, kuinka kauan liimattu hirsi pysyy yhtenä puuna. Huoli on ymmärrettävä, koska perinteisen, salvotun hirsirakennuksen kesto isältä pojalle on hyvin tiedossa.

Anttonen vakuuttaa, että hirren liimauksessa käytettävät liimat ovat erittäin kestäviä, eikä tiedossa ole tapauksia, joissa saumat olisivat auenneet. Hän sanoo, että liimahirren työstäminen on paljon helpompaa hirren puuosista kuin liimasaumasta, sillä kuivunut liima on erittäin kovaa. Yhtiö seuraa jatkuvasti liimasaumojen ominaisuuksia.

Vuonna 2016 Kontiotuote Oy sai Suomen Kulttuurirahaston Rantasalmi-palkinnon hirsirakentamisen kehittäjänä, sekä Puuinfon Puupalkinnon Pudasjärven hirsikampuksen eli uuden koulukeskuksen hirsirakenteiden toimittajana.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2019.