Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Isomäki: Miksi puuveneiden olisi syytä palata takaisin

Merillä seilaavien veneiden materiaali on jäänyt Risto Isomäen mielestä liian vähälle huomiolle.

Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on viime vuosina puhuttu paljon kelluvasta muoviroskasta ja sen valtameriin muodostamista, pienen mantereen kokoisista jätelautoista. Lukuisat merilinnut, merikilpikonnat ja merinisäkkäät menehtyvät joka vuosi muoviroskan takia.

Muovi aiheuttaa kuitenkin tämänkaltaisia haittoja vain silloin, kun se oikeasti päätyy valtamereen. Suomessa jäteastiaan pudotetulla muovilla ei käytännössä ole nollasta poikkeavaa mahdollisuutta päätyä albatrossien tai merikilpikonnien vatsaan.

Nykyisellä identiteettipolitiikan valtakaudella ei tietenkään saisi sanoa, että jokin ongelma ei ole meidän aiheuttamamme, mutta tässä tapauksessa asia nyt vain on niin.

Esimerkiksi Intiassa olen nähnyt jokia, jotka kuivuvat osaksi vuotta ja joiden koko pohja on monsuunisateiden tullessa vuorattu paksulla, muoviroskan muodostamalla peitteellä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Myytti valtamerten suunnattomista, yhtenäisistä, kelluvan muoviroskan mantereista olisi muutenkin hyvä purkaa. Merten ”roskalauttojen” alueella on keskimäärin 50 grammaa muovia hehtaarilla. Toisin sanoen yhden tukevan muovimukin verran 10 000 neliömetriä kohden.

Suomessa on ilmaston ja ympäristön kannalta jatkossakin älykästä pakata erilaisia elintarvikkeita muoviin, sillä tämä pidentää niiden elinikää ja vähentää hävikkiä.

Myöskään muovikassien vaihto paperikasseihin ei olisi mikään ekoteko. Paperikassilla on tutkimuksien mukaan neljä kertaa suurempi hiilijalanjälki.

Pienikokoinen, kelluva muoviroska on todellinen ongelma, mutta tilanteen kammottavuutta on liioiteltu.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sen sijaan täysin vaille huomiota on jäänyt maailman merillä vähän suurempina kappaleina kelluvan muovin ongelmallisuus.

Veneet tehtiin aikoinaan puusta, mutta sittemmin puuveneiden osuus on laskenut romahdusmaisesti. Puuveneitä on alettu ajatella katoavana kansanperinteenä. Tämä on suuri onnettomuus ympäristön ja ilmaston kannalta.

Nykyaikaisia purjeveneitä ja moottoriveneitä ei nimittäin enää tehdä lasikuidusta vaan hiilikuituvahvisteisesta muovista (carbon fiber reinforced plastic).

Se on tunnetuista materiaaleista kaikkein energia- ja hiili-intensiivisimpiä. Hiilikuituvahvisteisen muovin tuotanto kuluttaa kiloa kohden reilut sata kilowattituntia energiaa. Tämä vastaa kymmenen öljylitran tai viidentoista kivihiilikilon sisältämää energiamäärää.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Nykyaikainen viiden tonnin painoinen purje- tai moottorivene on siis aiheuttanut aikamoisen hiilipäästön jo ennen kuin sitä on edes laskettu vesille.

Myös veneissä nykyään käytettyjen materiaalien kierrätys on vaikeaa ja kallista.

Puu olisi ratkaisevasti ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Omana kiireentäyteisenä aikanamme on toki helppo ymmärtää, miksi perinteiset puuveneet eivät enää ole suosittuja. Muutamat ystäväni kävivät aikanaan perinneveneidensä kanssa joka vuosi raivokkaan kamppailun siitä, ehtivätkö he saada huoltotoimet valmiiksi ja veneen vesille ennen kuin kesä on ohi.

Oma veneeni on ikivanha, puurunkoinen mutta lasikuidutettu meriläinen eli itäsaariston fiskari. Lasikuidutettu puuvene on perinnetietoisissa piireissä halveksittu ratkaisu. Minusta se on erinomainen kompromissi helppohoitoisuuden sekä perinteiden vaalimisen ja ympäristöystävällisyyden välillä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vaikka lasikuitua on vain parin millin paksuinen kerros vahvan puurungon ympärillä, ulkopinta on yhtä vaivaton hoitaa kuin muoviveneellä. Ja sisällä kaikki pinnat ovat puuta.

En usko, että vanhanaikaiset puuveneet tekevät näyttävää paluuta. Mutta uusilla, lasikuituakin paremmilla materiaaleilla kevyesti päällystetyt puuveneet olisivat ilmaston näkökulmasta aika kova juttu.

Vai olisiko öljypohjaiset hiilikuidut ja muovit mahdollista korvata puusta valmistetuilla mutta muuten vastaavilla materiaaleilla? Ensimmäiset muovit tehtiin aikoinaan puusta, ja ainakin Stora Enso on kehittänyt myös puupohjaisten hiilikuitujen valmistusmenetelmiä.

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.