Pääkirjoitus: Tuulta, tulta ja kaarnakuoriaisia
Suomen metsissä on ollut tänä kesänä kuumat paikat. Pitkään jatkuneet helteet tekivät todeksi monet uhkakuvat, jotka ovat meille tuttuja maailmalta – lähimmillään Ruotsista ja Venäjän Karjalasta.
Kesäkuun ukkosmyrskyistä suurinta tuhoa aiheutti Paula Koillismaalla. Tunnin myräkkä syöksyvirtauksineen kaatoi miljoona kuutiota puuta 20 000 hehtaarin alueelta juuri ennen lomakautta. Paikallisesti Paula aiheutti puumarkkinoille samantapaisen häiriön kuin Ruotsissa Gudrun-myrsky vuonna 2005. Tuhopuuta korjataan pitkälle syksyyn, ja metsänomistajien taloudelliset tappiot ovat mittavat.
Kalajoen heinäkuinen metsäpalo tuhosi metsää noin 300 hehtaarin alalta, ja sammutustyöt kestivät viikkoja. Pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien, varusmiesten ja talkooväen lisäksi Kalajoella kunnostautuivat koneyritykset, jotka veivät kalustoaan sammuttajien avuksi.
Suurpalon vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin. Halutessaan metsänomistaja voi ehdottaa palanutta metsäänsä vapaaehtoiseen suojeluun, sillä palanut alue tarjoaa elinympäristön hiiltyneestä puusta riippuvaisille eliölajeille.
Suomessa syttyy vuosittain yli tuhat metsäpaloa. Toisin kuin heti itärajan takana ne ovat yleensä pieniä, 2000-luvulla keskimäärin vain noin puolen hehtaarin laajuisia. Palojen leviämistä ehkäisevät valvontalennot ja kansalaisten valppaus, ja niiden sammuttamista helpottavat tiheä metsätieverkosto sekä metsien tasaikäiskasvatus. Latvapalot ovat olleet harvinaisia.
Metsäpalot todennäköisesti yleistyvät tulevina vuosina, kun pitkiä kuivuusjaksoja tulee lisää. Metsänomistajan kannattaa vakuuttaa metsänsä myrskyiltä, metsäpaloilta ja hyönteistuhoilta. Vakuutusyhtiöille metsävakuutukset eivät ole kultakaivos.
Suuria tappioita aiheuttaa myös kuusen kaarnakuoriainen kirjanpainaja, jonka lisääntymiselle hellejaksot – samoin kuin tuulituhoalueet – ovat otollisia. Tänä kesänä kirjanpainajien määrä eteläisessä Suomessa on yltynyt monin paikoin epidemia-asteelle, ja metsänomistajia kehotetaan tarkkailemaan varttuneita kuusikoitaan.
Keski-Euroopan metsien hätkähdyttävät kirjanpainajatuhot näimme Aarteen lukijamatkalaisten kanssa omin silmin syyskuussa 2019, ja sen jälkeen tilanne on entisestään pahentunut. Suomella ei ole varaa samaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Aarre | Aarteen lukija on oppinut, että hoitamattomasta metsästä on vaikea saada enää hoidettua ‒ ”Viisainta olisi olla puuttumatta vanhojen metsien elämään”
- MTK on pettynyt hirvieläinten metsästystavoitteisiin: ”Metsänomistajien ja muiden sidosryhmien näkemykset jätettiin monessa riistaneuvostossa täysin huomioimatta”
- Kemin jättitehtaalle karmea alku, yli viisi kuukautta pois pelistä – Metsä Group vakuuttaa, että puukauppatahti pitää silti
- Kauppalehti: Nuuka eteläpohjalaismies keräsi kaikessa hiljaisuudessa miljoonaomaisuuden – säätiö auttaa nyt rahoilla kotikylän nuoria
- Metsäliitto laski osuuksille maksettavaa korkoa – päätti kaikkineen yli 100 miljoonan voitonjaosta
- Lukijalta: Hygienian tavoittelu puhdisti monimuotoisuuden maaseudulta