Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Pääkirjoitus: Satavuotias terve kuusi ansaitsee päästä taloon

Kuusimetsien osalta Luontopaneelin ehdottama suojelutavoite aiheuttaisi vakavia riskejä metsien terveydelle ja Suomen kansantaloudelle, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Aarteen lukijamatkalla syyskuussa 2019 tutustuimme Slovakiassa Tanapin kansallispuiston ekokatastrofiin. Vuorenrinteiden pystyyn kuivaneet kuusikot olivat lohduton näky.

Marraskuussa 2004 Alzbeta-myrsky kaatoi kansallispuistossa 2,5 miljoonaa kuutiota puuta. Valtaosa siitä saatiin metsästä pois. Sitten Slovakiaan säädettiin luonnonsuojelulaki, jonka niin sanottu koskemattomuussääntö kielsi tuhopuun korjuun. Loput kuolleet rungot jouduttiin jättämään metsään, ja pöytä oli katettu kirjanpainajille. Viimeistään toukokuun 2014 Zofia-myrskyn jälkeen peli oli menetetty.

Puiston metsänhoitajat vetosivat kiihkeästi, että älkää te vain Suomessa päästäkö kaarnakuoriaiskantaa kestämättömän suureksi, näette miten siinä käy.

Ajattelin silloin, että tällaista ei voisi tapahtua Suomessa, jossa metsiemme terveyttä suojaa metsätuholaki.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tätä taustaa vasten oli hätkähdyttävää lukea Suomen Luontopaneelin joulukuun alussa julkaistusta metsiensuojelumietinnöstä, että ”10 prosentin tiukan suojelun tavoite saavutetaan Etelä-Suomessa asettamalla suojeluun [--] kaikki yli 100-vuotiaat kuusivaltaiset metsät” [--].

En nyt ota kantaa Luontopaneelin mietintöön kokonaisuudessaan, mutta kuusimetsien osalta tällainen tavoite aiheuttaisi vakavia riskejä metsien terveydelle ja Suomen kansantaloudelle.

Jos sadan vuoden ikäinen eteläsuomalainen kuusikko sattuu olemaan vielä terve, sen parasta käyttöä on kaataa puut ja toimittaa rungot lähimmälle sahalle. Sahauskapasiteetti Suomessa on investointien myötä kasvussa. Puutalon seinissä satavuotias kuusikko palvelee vielä toiset sata vuotta hiilivarastona ja tilalle istutettu metsä ihmiskunnan tulevaisuutta turvaavana hiilinieluna.

Taivalkosken Kylmäluoman Natura-alueella, jossa puunkorjuu on kiellettyä, arviolta puoli miljoonaa kuutiota Paula-myrskyn kaatamaa puuta on jäämässä maahan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mietin elokuun 1961 Maire-myrskyä, joka kaatoi pelkästään Lammin Evolla sata tuhatta puuta. Niiden korjuu oli valtava urakka. Mietin, mitä tapahtuisi, jos vastaava myrsky iskisi sellaiseen eteläsuomalaiseen havumetsään, jossa ”ihmistoiminta ei saa häiritä alueiden luonnollisia ekologisia prosesseja”, kuten Luontopaneeli mietinnössään määrittelee tiukan suojelun.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.