Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Isomäki: Myös sadan vuoden päästä tukkipuu on suomalaisten metsien päätuote

Risto Isomäki arvelee, että seuraavan vuosisadan aikana olisi luultavasti älykästä siirtää metsätalouden paino­pistettä yhä voimakkaammin laadukkaan tukkipuun tuotantoon.

Maailma on viime vuosikymmeninä muuttunut niin nopeasti, että myös metsätalouden pitkän tähtäyksen tavoitteiden suunnittelusta on tullut vaikeaa. Minkälaisia puuhun perustuvia tuotteita Suomessa kannattaa valmistaa vielä sadan vuoden päästäkin?

Ennusteiden mukaan paperille painetut sanomalehdet korvautuvat suurimmaksi osaksi nettilehdillä. Osa kirjoista painetaan jatkossakin paperille, mutta niitä varten ei tarvita yhtä paljon puuta.

Lisäksi ainakin lyhytkuituisen ja lopulta ehkä myös pitkä­kuituisen sellun tuotannosta yhä suurempi osa siirtynee vähitellen trooppisiin maihin, joissa sekä puut että muut sellukasvit kasvavat ratkaisevasti nopeammin kuin kylmässä Pohjolassa.

Pakkausmateriaalien tuotanto säily­nee Suomessa pisimpään, mutta pitkällä aikavälillä senkään varaan ei välttämättä voi laskea kovin paljon.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Puulla on epäilemättä suuri rooli energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa seuraavan puolen vuosisadan ajan.

Merkittävä osa Suomen sähköstä ja kaukolämmöstä ja ehkä jopa polttoaineista tuotetaan varmaan jonkin aikaa puusta. Ilmastokriisin huipulla puuta saatetaan jopa ostaa varastoitavaksi soihin tai järvien pohjalle hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä.

Nämä tuotantorakenteet eivät kuitenkaan jääne kovin pitkäaikaisiksi. Eristemateriaalien kehitys romahduttaa lämmitysenergian tarpeen samalla, kun aurinkosähkön tuotanto, siirto ja varastointi halpenevat jatkossakin musertavalla vauhdilla.

Kiina on jo päättänyt siirtyä sähköautoihin. Maapallon teknologista valtavirtaa vastaan on pitkän päälle paha harata.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tukkipuulla ja siitä jalostetuilla tuotteilla on paremmat tulevaisuudennäkymät kuin millään muulla metsiemme perinteisellä tuotteella. Ihmiset rakastavat puuta rakennusmateriaalina. Mitä enemmän globaalin etelän väestö vaurastuu, sitä suuremmaksi kasvaa hyvälaatuisen tukkipuun kysyntä maailmalla.

Useimmat suomalaiset kiroilevat hintoja käydessään sahalla tai puutavaraliikkeessä, mutta jos he ostaisivat puutavaraa jossakin muussa maassa kuin Suomessa (tai Venäjällä), he luulisivat laskua karkeaksi hevosenleikiksi.  

Myös vaatekuitujen näkymät ovat lupaavat. Puuvillan tuotanto on ajautunut monissa maissa ekologisiin umpi­kujiin, eivätkä ihmiset pidä tekokuiduista. Puuvillaa vastaaville mutta sitä ympäristöystävällisemmille luonnon­kuiduille on valtava maailmanlaajuinen tilaus, ja suomalaiset yhtiöt ovat olleet puusta tehtyjen korkeatasoisten vaatekuitujen kehittelyn kärjessä.

Kemianteollisuuden täytyy siirtyä raaka-aineiden hankinnassaan takaisin puuhun siinä vaiheessa, kun fossiilisten polttoaineiden aika jää taakse.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun Suomen metsäteollisuutta alettiin aikanaan kehittää, saattoi olla järkevää käyttää suuri osa metsien tuotosta paperinvalmistukseen. Seuraavan vuosisadan aikana olisi kuitenkin luultavasti älykästä siirtää metsätalouden paino­pistettä yhä voimakkaammin laadukkaan tukkipuun tuotantoon.

Tämä sopisi erittäin hyvin yhteen sen kanssa, että viimeisimmissä mielipidetiedusteluissa peräti 80 prosenttia suomalaisista metsänomistajista on sanonut harkitsevansa siirtymistä tukkipuun osuutta painottavaan jatkuvaan kasvatukseen. Samalla parantuisivat maamme matkailun näkymät.

Pitäisin itse hyvin todennäköisenä sitä, että myös sadan vuoden päästä tukkipuu on suomalaisten metsien selkeä päätuote. Lisäksi veikkaisin, että vaatekuidut ja puupohjaiset kemikaalit ovat nousseet suomalaisen metsäteollisuuden toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmiksi tuotteiksi.

Olisiko kenelläkään kristallipalloa, josta asian voisi tarkistaa?

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.