Isomäki: Mikä olisi ilmastoystävällisin tapa käyttää puuta?

Viime aikoina on keskusteltu metsätalouden vaikutuksesta metsien hiilivarastoihin. Puun avulla voidaan kuitenkin myös vähentää muiden sektorien päästöjä. Mikä olisi tästä näkö­kulmasta katsoen ilmastoystävällisin tapa käyttää puuta?

Puurakentaminen, puun energiakäyttö tai yksinkertaisesti vain puiden jättäminen metsään ovat kaikki hyviä tapoja torjua ilmastonmuutosta. Vielä parempi vaihtoehto ilmaston näkökulmasta ovat puusta tehdyt vaatekuidut.

Toisin kuin usein sanotaan, puupohjaiset vaatekuidut eivät käytännössä kilpaile puuvillan kanssa. Puuvillan viljely on ekologisessa umpikujassa, mutta sen vuosituotanto tullee jatkossakin kitkuttamaan reilussa 20 miljoonassa tonnissa. Haittavaikutuksista huolimatta valtiot eivät voi lopettaa puuvillanviljelyn tukemista, koska sadan miljoonan perheen elanto riippuu siitä.

Vaatekuitujen kasvavan kysynnän tyydyttää siis käytännössä joko puu tai polyesteri. Yhden polyesteritonnin valmistus tuottaa kymmenen tonnia hiilidioksidia. Kun puusta tehdään viskoosia tai muita vakiintuneita puupohjaisia vaatekuituja, toiminnan ilmastotase on suunnilleen neljä kertaa parempi kuin silloin, kun puuta poltetaan energian tuottamiseksi. Uusilla, niin sanottuun mikrofibrilloituun selluloosaan perustuvilla vaatekuiduilla ilmastollinen hyötysuhde olisi vielä edullisempi.

Ilmaston näkökulmasta on ainakin kaksi vielä parempaa tapaa käyttää puuta: kuorma- ja pakettiautojen vaneriset vuoraukset sekä ligniinistä tehdyt hiilikuidut.

Hiilikuidut ovat olleet ympäristöliikkeille vaikea asia. Niiden tuotanto on energiaintensiivistä, ja niitä on vaikeaa ja kallista kierrättää. Toisaalta ne kestävät pitkään, ja niistä voi tehdä kymmenen kertaa terästä vahvempia, vaikka ne ovat viisi kertaa sitä kevyempiä. Hiilikuidut ovat romahduttaneet tuulivoiman hinnan tekemällä mahdollisiksi entistä suuremmat tuuliturbiinit.

Lentokone- ja autoteollisuus ovat kohdistaneet niihin erityisen suuria odotuksia. Saksa on asettanut tavoitteeksi vähentää bensaa käyttävien autojen kilometriä kohti tuottamat hiilidioksidipäästöt vuoden 2015 keskiarvosta eli 120 grammasta vain 20 grammaan vuoteen 2050 mennessä. Autoteollisuuden mukaan tämä on mahdollista ainoastaan keventämällä autoja hiilikuitujen avulla.

Prosentin pudotus auton painossa pienentää poltto­aineen kulutusta 0,6 prosenttia, joten autojen energian­tarve olisi teoriassa mahdollista puolittaa pelkästään korvaamalla painavammat materiaalit hiilikuiduilla.

Asia on edennyt hitaasti, koska hiilikuidut ovat olleet autotehtaiden mielestä liian kalliita. Eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimuksien mukaan hiilikuitujen valmistaminen puun sisältämästä ligniinistä laskisi kuitenkin valmistuskustannukset niin alas, että autoteollisuuden kannattaisi käyttää niitä jo lähitulevaisuudessa.

Samalla tuotannon päästöt pienenisivät 50 prosentilla eli kymmeneen hiilidioksiditonniin kutakin tuotettua hiilikuitutonnia kohden.

Tällöin 200 kiloa puusta valmistettua hiilikuitua laskisi keskikokoisen henkilöauton elinkaaripäästöjä noin 30 hiilidioksiditonnilla, eli 15 kertaa valmistuksen päästöjä enemmän.

Lentokoneiden puolella mahdollisuudet ovat vielä suuremmat. Tonni hiilikuitua vähentäisi lentokoneen hiilidioksidipäästöjä koneen elinkaaren aikana noin 1 400 tonnilla, jolloin saavutettu ilmastohyöty olisi peräti 140-kertainen.

Vertailu puun sisältämään hiilimäärään tuottaa hiukan mutta ei paljon pienempiä lukuja, koska puun kuiva-­aineesta vain 25–30 prosenttia on ligniiniä ja tyypillinen hiili­kuidun saanti on 55 prosenttia raaka-aineen määrästä.

Joka tapauksessa tätä paremmaksi on enää paha pistää. Mielestäni on hienoa, että Kotkassa sijaitsevasta Sunilan sellutehtaasta on tarkoitus tehdä myös maailman suurin ligniinin tuottaja.

Sokerina pohjalla siirtyminen puupohjaiseen raaka-aineeseen helpottaisi hiilikuitujen kierrätystä ja pienentäisi myös useimpia muita niiden tuotantoon liittyviä ympäristöongelmia. 

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.