Metsäsektori selviää koronakriisistä monia aloja paremmin – sahateollisuus ja pienyritykset kärsivät eniten

Korjuuyrittäjien tilanne voi olla erittäin vaikea, jos hakkuut vaimenevat. Kuva: Hanne Manelius

Koronakriisi iskee metsäsektorin eri toimijoihin hyvin vaihtelevasti, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Kokonaisuudessaan ala selvinnee koronan aiheuttamista ongelmista monia muita toimialoja paremmin, mutta erot yritysten välillä ovat suuria.

Eniten kärsii mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tilanne ei aja tuotantoketjun pienempiä yrityksiä konkurssiin.

Ennusteen mukaan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden näkymät ovat hyvin erilaiset. Sellun ja kartongin vienti vetää tänä vuonna kohtalaisesti, sillä koronakriisi luultavasti lisää pehmopaperien kysyntää, ja verkkokaupan kasvu pitää pakkausten menekkiä yllä. Toisaalta sanomalehtipaperissa kysynnän lasku näkyy jo: sen hinta on laskenut viime viikkoina Euroopassa selvästi muita paperilajeja nopeammin.

”Suomessa tuotettu pehmopaperi käytetään pääosin kotimaassa. Mutta pehmopaperin kasvanut käyttö maailmalla tarkoittaa sitä, että havupuusta tehtävälle sellulle on kysyntää”, kertoo PTT:n vanhempi tutkija Emmi Haltia.

Mekaanisen metsäteollisuuden puolella tilanne on vaikeampi. Pandemian ja alkuvuoden lakon myötä sahatavaran ja vanerin vienti sekä tuotanto vähenevät voimakkaasti. Sahatavaran huhti-kesäkuun vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa Euroopan maassa lähes seisahtunut. Suomessakin koronavirus on hidastanut rakentamista. Kiinassa sen sijaan rakennustöitä käynnistellään jo uudelleen.

”Vientinäkymät Kiinaan ja Japaniin ovat kohtalaiset, sillä näissä maissa epidemia on saatu pidettyä kohtalaisesti kurissa. Vientiä niihin kuitenkin rajoittaa konttipula”, kertoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Hakkuissa jo alkuvuoden lähtötilanne oli huono, kun lämmin sää esti talvileimikoiden korjuun isossa osassa Suomea. Korjuuyrittäjien tilanne voikin olla erittäin vaikea, jos hakkuut vaimenevat koronakriisin myötä. Hakkuumäärä vähenee tänä vuonna erityisesti uudistusleimikoiden korjuussa, kun sahatavaran tuotanto laskee ainakin alkuvuoden ajan.

Puukauppoihin koronakriisin suorat vaikutukset ovat pienemmät, mutta epävarma kysyntätilanne hiljentää markkinoita, ja puun hinnat laskevat tänä vuonna. Yksityismetsien bruttokantorahatulot tulevat nekin laskemaan.

”Elpyminen kuitenkin näkyy puukaupoissa nopeammin kuin tuotannon tai viennin luvuissa. Hakkuut palautuvat ensi vuonna shokista, jos korjuu- ja kuljetusyritykset selviytyvät kriisistä”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.

Koko metsäteollisuutta ja puunkorjuuta vaivaavat lisäksi työvoimaan, kuljetuksiin ja ulkomaisten komponenttien saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Laajamittaiset sairastumiset, karanteenit ja eristystoimenpiteet vähentävät teollista tuotantoa Euroopassa. Suomessakin tehtailla tehdään erikoisjärjestelyjä tuotannon turvaamiseksi, mutta riskit toiminnan häiriintymiseen lisääntyvät, kun epidemia jatkuu. Työntekijöiden saaminen tuotantolaitoksiin ja kuljetustehtäviin voi hankaloitua, mikä voi pahimmillaan vaikuttaa merkittävästi tuotantoon.

Tuotantoa saattavat haitata myös mahdolliset viivästykset tai katkokset tuontivälituotteiden sekä tuotantokoneiden ja -laitteiden varaosien toimituksissa. Pandemia saattaa pidempään kestäessään vaikuttaa puun korjuuseen, kun koneiden huoltotyöt hidastuvat.

Lisäksi maailmankaupan kuljetukset ovat häiriintyneet pahasti. Se vaikuttaa esimerkiksi konttien saatavuuteen sekä hintaan ja sitä kautta Kiinan-kauppaan. Euroopassa maakuljetukset ovat hidastuneet rajoilla tehtävien selvitysten vuoksi, mutta toisaalta raiteilta on vapautunut kapasiteettia tavarakuljetuksiin.

”Kaupan häiriintyminen voi luoda pullonkauloja ja kohottaa kustannuksia. Se vaikuttaisi Suomen vientiin”, Matti Valonen sanoo.