Ohjeet ilmastokestävään metsänhoitoon valmistuvat arviolta vuonna 2022 – Metsien sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon koskettaa kaikkia metsänomistajia

Ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia. Jalot lehtipuut kuten tammi saattavat menestyä suotuisalla paikalla ja mikroilmastossa. Kuva: Maria Miklas

Käytännön ohjeita ilmastokestävään metsänhoitoon valmistellaan parhaillaan Tapion johtamassa metsänhoidon suositusten kehityshankkeessa. Metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta arvioi työn valmistuvan vuoden 2022 aikana.

Valmistuessaan ohjeet ovat uusi työkalu metsänhoidon suositusten työkalupakissa.

Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin on koottu eri alan tutkijoiden ja metsäammattilaisten yhteistyönä. Aihe huolettaa myös metsänomistajia, joita on kehitystyön yhteydessä haastateltu alueellisissa tilaisuuksissa. Erityisesti Etelä-Suomen metsänomistajat olivat huolissaan lauhtuvien talvien aiheuttamista ongelmista puunkorjuulle, eri puulajien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen sekä tuhoriskien kasvusta.

Metsien sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon on asia, joka Vanhatalon mukaan koskettaa väkisinkin kaikkia metsänomistajia.

”Sen sijaan se, pyrkiikö kasvattamaan metsiensä hiilensidontaa tai varastoimaan metsiin hiiltä, kunkin on päätettävä itse.”

Toisaalta kaikkien metsänhoitotoimien vaikutuksista hiilensidontaan, esimerkiksi maaperän hiilivarastoihin, ei vielä ole yksiselitteistä tietoa.

Nykyiset metsänhoidon suositukset tarjoavat paljon laajemman vaihtoehtojen kokonaisuuden kuin takavuosien metsänhoitosuositukset, Vanhatalo painottaa. Ne antavat metsänomistajalle keinoja monenlaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Suositusten tarkoituksena on kertoa metsänomistajalle, miten hän voi parhaiten kehittää metsiään haluamaansa suuntaan.

Metsänomistaja saattaa joutua tekemään eri tavoitteidensa välillä kompromisseja. Esimerkiksi ilmastokestävä metsänhoito voi joskus vaatia tinkimistä muista tavoitteista, vaikkapa monimuotoisuudesta tai metsänhoidon taloudellisesta kannattavuudesta.

”Olemme tiivistäneet metsänomistajan päätöksenteon neljään pääkriteeriin, jotka ovat talous, luonto, virkistys ja ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa niitä kaikkia. Jos eri kriteereitä ajattelee niin, että janan toisessa päässä on lain vähimmäistaso ja toisessa maksimipainotus, kaikkia ei voi saada yhtä aikaa maksimitasolle”, Vanhatalo sanoo.

Metsänhoidon suositusten pitäisi kyetä kuvaamaan metsänomistajalle, mitä jollakin käsittelyvalinnalla saavutetaan ja mitä menetetään. Jos esimerkiksi korpikohteella päätetään painottaa talout­ta ja päädytään voimakkaaseen puuston ja maaperän käsittelyyn, menetetään samalla ilmasto- ja virkistyshyötyjä ainakin jollakin ajanjaksolla.

Tänä keväänä valmistuvat vielä metsänhoidon suositukset joutoalueiden metsitykseen. Suositukset antavat parhaat toimintamallit vuoden 2021 alussa voimaan tulleen uuden metsitystuen kohteiden metsänhoitoon. Metsitystuen avulla pyritään lisäämään maamme metsä­alaa ja hiilen sitoutumista metsiin.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/21.