Turvetuotannon alasajo vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, sanoo Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka

”On ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että korkea-arvoisten turvetuotteiden valmistaminen on mahdollista jatkossakin”, Vesa Tempakka sanoo. Kuva: Maria Miklas

Vaarantaako turvetuotannon alasajo Suomen huoltovarmuuden?

Kyllä vaarantaa, sillä turve on pitkään ollut huoltovarmuuspolttoaine. Ensi talvena turpeesta ei ole vielä pulaa, koska varastoja on jäljellä vuoden 2018 hyvältä turvetuotantokesältä. Seuraavana talvena pulaa jo on, sillä tulevana kesänä turvetta nostetaan murto-osa siitä mitä viime vuonna. Turpeen vähenemistä paikataan Suomessa pääosin polttamalla puuta ja tarvittaessa myös öljyä.

Millä energia-, kasvu- ja kuiviketurve jatkossa korvataan?

Osa energiaturpeesta korvataan puulla. Puulle olisi tarvetta erityisesti eteläisemmän Suomen energialaitoksilla, mutta Etelä-Suomesta ei saada tarpeeksi haketta. Puuenergian, samoin kuin turpeen, poltto on paikallista. Kumpaakaan ei kannata kuljettaa kovin kaukaa maanteitse.

Kasvu- ja kuiviketurpeita käytetään Suomessa vuosittain yli miljoona kuutiometriä, mikä on noin kymmenesosa turpeen kokonaiskäytöstä. Kuiviketurpeella on kotieläinrakennuksissa huomattavia hyötyjä, sillä antibakteerisena materiaalina se vähentää antibioottien tarvetta. Kuiviketurvetta voidaan osittain korvata kutterinpurulla ja separoidulla lannalla.

Soiden pintakerroksista nostettavaa kasvuturvetta tarvitaan kasvihuonetuotannossa. Myös kaikki metsätaimet kasvavat turvekasvualustassa. Kasvuturpeen korvaaminen olisi iso haaste. Kasvualustana voidaan käyttää päiväntasaajalta tuotavaa kookosrouhetta. Myös komposteja voidaan lisätä kasvualustoihin.

Toivon, että voimme jatkaa kasvu- ja kuiviketurpeiden tuotantoa, sillä Suomessa on hyvät kasvuturvesuot. Kasvu- ja kuiviketurpeet ovat osa ruokahuoltovarmuutta, ja Suomesta viedään kasvuturvetta huomattavia määriä muihin Euroopan maihin. Kasvu- ja kuiviketurpeiden osuus Vapon turvetuotannosta on jo tänä vuonna suurempi kuin energiaturpeen. Energiaturpeen käytön väheneminen kuitenkin nostaa muiden turpeiden tuotantokustannuksia ja hintoja.

Mitkä ovat turvetyöryhmän ministeri Lintilälle jättämän loppuraportin tärkeimmät kohdat Vapon kannalta?

Energiaturpeen käyttö on vähentynyt kahden viime vuoden aikana valtavan nopeasti. Päästöoikeuden hinta on noussut viime syksyn 30 eurosta 43 euroon hiilitonnilta. Lisäksi valtio nosti turpeen energiaveroa. Turpeesta on tullut kilpailukyvytön esimerkiksi puuhun verrattuna.

Tärkeää olisi saada raportissa esitetty energiaturpeen verovapaus ulotettua 10 000 megawattitunnin energialaitoksiin nykyisen alle 5 000 megawattitunnin laitosten lisäksi. Tämä auttaisi pieniä laitoksia ja mahdollistaisi suurissa laitoksissa puun ja turpeen seospolton. Silloin jäisi jonkinlainen pohja sille, että energiaturvetta kannattaisi nostaa. Turveyrittäjien lopettamistukien osalta taas on tärkeää, että kaikkia toimijoita kohdellaan tasa-arvoisesti.

On ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että korkea-arvoisten turvetuotteiden valmistaminen on mahdollista jatkossakin. Olemme juuri ottamassa Ilomantsissa käyttöön aktiivihiililaitosta, jossa turpeesta tehdään korkea-arvoista aktiivihiiltä. Aktiivihiiltä käytetään muun muassa savukaasujen, veden ja ilman puhdistamiseen.

Onko turpeen kysyntä romahtanut nopeammin kuin Vapo odotti? Aikooko Vapo metsittää turvetuotannosta pois jäävät suot vai myydä ne? Lue koko juttu torstaina 29. huhtikuuta ilmestyvästä Aarteesta 4/21!