Jalostus on parantanut männyn rungon laatua ja kasvua ja vähentänyt oksikkuutta
Männyn jalostettu viljelyaineisto on tällä hetkellä hyvin kysyttyä ja jalostettujen taimien saatavuus on kohentunut, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Haapanen.
”Etelä-Suomessa kaikki männyn taimitarhataimet on jo vuosia kasvatettu yksinomaan jalostetusta siemenviljelyssiemenestä. Pohjois-Suomessa jalostettuja taimia oli vielä kymmenisen vuotta sitten saatavilla huonosti, mutta nyt niiden osuus on sielläkin noussut jo 70 prosenttiin.”
Männyn jalostus alkoi Suomessa 1950–60-luvuilla, jolloin jalostuksen lähtöaineistoksi valittiin luonnonmetsistä eri puolilta Suomea yli 7 000 tervettä, kasvultaan ja laadultaan erinomaista puuyksilöä.
Plusmäntyjen perimä monistettiin varttamalla siemenviljelyksille, joilla ne saivat kasvaa ja risteytyä vapaasti keskenään. Seuraavaksi parhaita jälkeläisiä tuottaneet pluspuut risteytettiin keskenään, jolloin edulliset perintötekijät saatiin rikastumaan jälkeläisiin.
”Sama valinta ja risteytys toistetaan jokaisessa puusukupolvessa, ja valinnalla saatu jalostushyöty siirretään käytäntöön varttamalla parhaat testatut pluspuut uusille korkeamman jalostusasteen eli 1.5-polven siemenviljelyksille.”
Jalostuksen myötä männyn rungon laatu, oksikkuusominaisuudet ja kasvu ovat parantuneet. 1.5-polven siemenviljelyssiemenellä kiertoajan keskikasvu on 20 prosenttia suurempi kuin metsikkösiemenellä.
Haapasen mukaan lähivuosina ryhdytään perustamaan männyn 2. polven siemenviljelyksiä.
”Uusilla siemenviljelyksillä kyse on jalostushyötyharppauksesta, jolla voi odottaa olevan melkoinen merkitys metsätaloudessamme.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2021.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Yle uutiset | Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään
- Koivutukilla kova kysyntä Päijät-Hämeessä, hinta kirinyt reippaasti – ”Hinta on lyhyessä ajassa noussut sata prosenttia”