Luke: Männyn ja energiapuun kasvatus suonpohjilla kiinnostaa maanomistajia ja turvetuottajia
Kun turvetuotanto suolla loppuu, jäljelle jää paljas suonpohja. Suonpohjia on Suomessa jo noin 50 000 hehtaaria, ja vuosittain lisää vapautuu 2 500–3 500 hehtaaria. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan osuus tästä on reilu kolmannes. Suoalueiden jälkikäytölle on useita vaihtoehtoja, kuten maatalous, uudelleen soistaminen tai kosteikon perustaminen.
”Tärkein ja suosituin jälkikäytön muoto on kuitenkin metsätalous. Kiinnostusta herättää männyn kasvatuksen lisäksi muun muassa koivun tai energiapajun kasvatus energiapuuksi”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jyrki Hytönen.
Suonpohjalle saadaan oikeilla menetelmillä syntymään hyväkasvuinen metsä. Maan epätasapainoinen ravinnetila voidaan korjata tuhkalannoituksella. Tuhka voi Luke mukaan lisätä puuston kasvua suonpohjilla jopa yli 30 vuotta ilman haitallisia ympäristövaikutuksia.
Suonpohjien metsittäminen hillitsee ilmastonmuutosta, sillä kasvava puusto ja muu kasvillisuus sitovat hiiltä tehokkaasti. Myös ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee.
”Ravinteiden kierrätys, tässä tuhkan sisältämien ravinteiden muodossa, on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kun turpeennostoalueet ennallistetaan metsiksi, myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja mahdollisuudet virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen, voivat parantua”, toteaa Hytönen.
Luken ja Suomen metsäkeskuksen Fenix – Suonpohjille uusi elämä -hankkeessa edistetään turvetuotannosta aikaisemmin vapautuneiden ja vapautuvien alueiden taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää jälkikäyttöä. Maanomistajille ja turvetuottajille välitetään tietoa erityisesti suonpohjien metsittämisestä, mutta myös muista vaihtoehdoista. Tavoitteena on saada suot jälkikäytön piiriin ja vähentää samalla vesistökuormitusta ja edistää hiilen sidontaa ilmakehästä puubiomassaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Metsä Group ottaa järeyteen perustuvan runkohinnan käyttöön myös uudistushakkuilla ‒ korvaa kiinteän runkohinnoittelun
- Ministeri Essayah topputtelee viljelijöiden odotuksia koskien valkoposkihanhien metsästyksen aloittamista
- Stora Enson tulos heikkeni − yhtiö varautuu irtisanomisiin
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Lukijalta: Laskelma vääristi puun käytön tuottamaa fossiilisten päästöjen vähennystä
- Petopolitiikassa ei pidä takertua suden suojelustatuksen muutokseen – muita keinoja lukon avaamiseen pitää etsiä aktiivisesti