Naakkakanta on runsastunut ja haitat lisääntyneet – ministeriö sallisi metsästyksen

Suomen naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Kuva: Markku Vuorikari / VL-arkisto

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että naakka siirrettäisiin luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain mukaiseksi rauhoittamattomaksi lajiksi.

Suomen naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Parimääräksi on arvioitu 2010-luvun alussa noin 110 000 pesivää paria. Kannan runsastuminen on johtanut naakkojen aiheuttamien haittojen ja vahinkojen lisääntymiseen. Naakat muun muassa aiheuttavat satovahinkoja, rikkovat säilörehupaaleja, pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin sekä sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä. Naakkojen ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskin.

Naakkojen aiheuttamista vahingoista tehdyt korvaushakemukset ja maksetut avustukset ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuosina 2012–2016 maksaneet yhteensä 412 302 euroa avustusta naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Pääosa avustuksista on käytetty maatalousvahinkojen korvaamiseen.

Naakan siirtäminen metsästyslainalaiseksi rauhoittamattomaksi lajiksi mahdollistaisi sen, että naakkojen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin rajoittaa. Naakkojen pyydystäminen ja tappaminen tapahtuisi metsästyslain säännösten rajaamissa puitteissa. Metsästysasetuksella asetettaisiin naakalle samanlainen pesimäaikainen rauhoitus kuin muillakin rauhoittamattomilla linnuilla. Naakkojen aiheuttamista vahingoista ei enää maksettaisi korvauksia.