Surmakkasienen aiheuttama versosurma tuhoaa männiköitä – kostea ja viileä sää edistää leviämistä

Versosurma kuivattaa mäntyjen oksia ja kellastaa niiden neulasia. Kuva: Kimmo Haimi / VL-arkisto

Versosurma vaivaa Itä-Suomen männiköitä jo kolmantena peräkkäisenä kasvukautena, ja sateisten kesien jälkeen kasvitautia on havaittu muuallakin kotimaassa, kertoo Suomen metsäkeskus. Viime vuosina versosurma on koetellut pahiten Ylä-Savon ja Etelä-Savon mutta myös Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen männiköitä.

Versosurma kuivattaa mäntyjen oksia ja kellastaa niiden neulasia. Sienitaudin vaurioittamissa puissa on vain niukasti terveitä, tuoreita oksia.

”Pitkään jatkunut surmakkatauti vaikuttaa selvästi mäntyjen kasvuun. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan mäntyjen kasvu voi alentua tulevina vuosina yli 40 prosenttia, jos surmakkasieni tuhoaa elävän latvuksen pituuden kolmannekseen alkutilanteesta. Metsänomistajille on jo tullut kasvutappioita monin paikoin”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Versosurmalle alttiita paikkoja ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat. Metsänomistajat voivat jossain määrin ehkäistä sienitauteja huolehtimalla metsänhoitotöistä. Oikeaan aikaan toteutetut taimikonhoitotyöt ja harvennukset pitävät yllä metsän kasvukuntoa ja terveyttä. Ratkaisevassa roolissa sienitautien leviämiseen on kuitenkin sää. Kostea ja viileä sää suosii sienitautien leviämistä.

Versosurma on tuhoisin männyn taimille, jotka voivat kuolla tautiin. Kuolleita taimia löytyykin metsistä, mutta pahoja taimikkotuhoja ei vielä ole tullut ilmi. Versosurma kuivattaa myös varttuneempien mäntyjen alaoksien kasvaimia ja leviää paikoin myös ylempään latvukseen.

Versosurma kuivatti männyn vuosikasvaimia tänä vuonna jo äitienpäivän tienoilla, koska toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin. Kuluva kasvukausi ei silti näyttäisi muodostuvan hälyttäväksi.

”Sienitauti ei näytä leviävän niin voimakkaasti kuin aiempina vuosina, mutta viime vuoden runsassateisen kasvukauden jälkeen tauti kuitenkin etenee myös tänä vuonna. Jatkokehitykseen vaikuttavat kuluvan kesän ja ensi syksyn säät”, Remes kertoo.

Versosurma voi kuivattaa latvoja myös kuusen taimilta. Kaksi vuotta sitten pahimmilla versosurma-alueilla surmakkasienen kuivattamia kuusenlatvoja esiintyi runsaasti. Nyt kuivaneita kuusenlatvoja näkyy yleensä vain mäntyjen alikasvoksena olevissa kuusissa.

Männiköitä vaivasi viime vuonna suuressa osassa maata myös harmaakariste ja osittain myös punavyökariste. Versosurman, harmaakaristeen ja punavyökaristeen yhteisvaikutuksena männiköt ovat olleet paikoin huomiota herättävän huonovointisen näköisiä.