Kuusi metsäpeuraa muutti Ähtärin eläinpuistosta totutustarhaan Karstulaan
Karstulan Aittosuon tuntumaan loppukesästä valmistunut totutustarha on saanut asukkaikseen kuusi metsäpeuraa. Metsäpeuraurokset eli -hirvaat tuotiin totutustarhaan Ähtärin Eläinpuistosta. Metsäpeurat vapautetaan luontoon muutaman kuukauden mittaisen totutustarhausjakson jälkeen.
Tarkoituksena on, että eläimet jäävät asumaan lähialueelle ja vahvistavat Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.
Alueen kanta on saanut alkunsa vuosina 1988–1993 niin ikään Ähtärin Eläinpuistosta tuoduista metsäpeuroista. Alueelle vapautettiin tuolloin kaikkiaan 16 yksilöä. Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon, ja yhdessä tunturipeuran kanssa se on asuttanut aikoinaan lähes koko maata eteläisimpiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta. Karstulan seudulta metsäpeura hävisi tiettävästi 1800-luvun alkupuolella.
”Täydennysistutusten tärkein tavoite on monipuolistaa alueen metsäpeurakannan perimää, se kun on alkujaan lähtöisin ainoastaan kolmesta kantayksilöstä”, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta. ”Jatkossa totutustarhaan tuodaan myös metsäpeuranaaraita eli -vaatimia, mutta nyt sopivia yksilöitä ei ollut saatavilla.”
Muutaman kuukauden pituisia totutustarhausjaksoja toteutetaan vuoteen 2022 asti, yhteensä kolme kertaa. Tarkemmat aikataulut riippuvat muun muassa siitä, kuinka paljon metsäpeuranvasoja eläintarhoihin syntyy.
Täydennysistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Yle uutiset | Tukkirekan perävaunu kaatui ja puut levisivät valtatie 15:lle, kun toisen rekan ohitus epäonnistui
- Metsä Group ottaa järeyteen perustuvan runkohinnan käyttöön myös uudistushakkuilla ‒ korvaa kiinteän runkohinnoittelun
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Ministeri Essayah topputtelee viljelijöiden odotuksia koskien valkoposkihanhien metsästyksen aloittamista
- Petopolitiikassa ei pidä takertua suden suojelustatuksen muutokseen – muita keinoja lukon avaamiseen pitää etsiä aktiivisesti
- Kuinka jäsenmaksuissa niskuroivat yhdistykset saadaan ruotuun? MTK:n valtuuskunta tiukan paikan edessä