Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Mahlan kysyntä on kasvussa – Luke kutsuu metsänomistajia mukaan mahlatutkimukseen

Mahlanvalutuksen yhdistäminen puuntuotantoon tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden lisätä metsästä saatavia tuloja.
Koivunmahlan keruuaika alkaa Suomessa huhtikuussa. Mahla virtaa puiden solukossa keväällä lumien sulamisesta lehtien puhkeamiseen asti.
Koivunmahlan keruuaika alkaa Suomessa huhtikuussa. Mahla virtaa puiden solukossa keväällä lumien sulamisesta lehtien puhkeamiseen asti. Kuva: Johannes Tervo / VL-arkisto

Tutkittua tietoa koivujen mahlasatoihin vaikuttavista tekijöistä ei ole saatavilla. Siksi Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tänä keväänä tietoa mahlasadoista erityisesti niiltä alueilta, joissa kaupallinen mahlanvalutus on lisääntynyt. Luke kutsuu metsänomistajia osallistumaan kansalaishavainnointiin perustuvaan mahlatutkimukseen.

”Tutkimus toteutetaan kevään 2019 aikana kolmella alueella Suomessa. Pohjois-Karjalan lisäksi metsänomistajat Etelä-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta pääsevät osallistumaan tutkimukseen”, kertoo johtava tutkija Mikko Kurttila.

Käytännössä tutkimukseen osallistuvat metsänomistajat perustavat mahlakoealan omaan koivikkoonsa. Koealalta mitataan kevään aikana mahlasato kolmesta erikokoisesta koivusta Luken toimittamilla välineillä. Välineet sisältävät koivun runkoon porattavaan reikään asennettavat holkit, holkkeihin kiinnitettävät letkut ja mahlaämpärit sekä seikkaperäiset ohjeet.

Koealalla on vierailtava vuolaimpaan mahla-aikaan noin joka toinen päivä. Mahlakausi alkaa huhti–toukokuussa, kun maa alkaa sulaa pintaosistaan ja koivujen vedenotto alkaa, ja kestää kolmesta neljään viikkoa kevätsäistä riippuen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Edellytyksenä osallistumiselle on, että koivikko on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria ja omistajan on luonnollisesti pystyttävä mittaamaan koivujen mahlasadot riittävän usein kauden aikana”, Kurttila lisää.

Mahlatutkimukseen osallistuvat metsänomistajat saavat käyttöönsä mahlan lisäksi tiedon oman koivikkonsa puiden mahlasadoista. Heille toimitetaan myöhemmin myös linkki raporttiin, jossa kerrotaan mahlasatotutkimuksen tulokset. Kiitokseksi osallistumisesta he saavat luonnonkuitukomposiitista valmistetut Kupilka-mukit. Myös valutusvälineet jäävät metsänomistajille.

Mahla on suurelta osin vettä. Loppuosa sisältää puun varastoimia ravintoaineita, kuten sokereita, hedelmähappoja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Mahlaa on käytetty terveys- ja energiajuomana jo vuosisatojen ajan ja se mainitaan myös Kalevalassa. Viime vuosina mahlan käyttö on lisääntynyt erityisesti juoma-, elintarvike- sekä kosmetiikkateollisuudessa. Parhaillaan on meneillään niin sanottu puuvesibuumi, joka on tuonut esimerkiksi mahla- ja kookosvesijuomat kauppojen hyllyille. Mahlan valuttaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pohjoiskarjalaisia metsänomistajia pyydetään ilmoittautumaan Lukeen Mikko Kurttilalle (050 391 3262, mikko.kurttila@luke.fi) tai Jari Miinalle (050 391 3106, jari.miina@luke.fi). Etelä-Savossa yhteyshenkilönä toimii Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista (044 590 6849, marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi) ja Pohjois-Pohjanmaalla projektipäällikkö Raili Hokajärvi Suomen Metsäkeskuksesta (050 475 4144, raili.hokajarvi@metsakeskus.fi).

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.