Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Metsähallitus vastaa: Valtion metsiä uudis­tetaan metsän­hoito­suositusten mukaisesti

Metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallitus Metsätalous Oy:sta vastaa Juha Aaltoilan kolumniin Aarteessa 2/19.
Juha Aaltoilta kritisoi helmikuun Aarteessa Metsähallituksen hakkuita.
Juha Aaltoilta kritisoi helmikuun Aarteessa Metsähallituksen hakkuita. Kuva: Pekka Fali / VL-arkisto

Kolumnisti Juha Aaltoila otti Aarteen numerossa 2/19 kantaa muun muassa valtion metsien uudistamiseen ja korkolaskelmiin.

Valtion metsiä uudistetaan metsänhoitosuositusten mukaisesti. Metsähallitus valitsee aina kohteelle parhaiten soveltuvan uudistamistavan, jossa huomioidaan kaikki kestävän metsäta­louden osa-alueet: taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys.

Uudistamispäätös tehdään, kun puuston uudistaminen on taloudellisesti järkevämpää kuin puuston edelleen kasvattaminen. Toisinaan tulevien hakkuumahdollisuuksien, erikoispuun kasvatuksen, lannoitusvaikutuksen hyödyntämisen, muiden maankäyttömuotojen tai ympäristönäkökohtien takia voi olla perusteltua jatkaa metsikön kasvatusta vielä uudistuskypsyyden saavuttamisen jälkeenkin.

Metsähallitus käyttää uudistamiskriteereinä metsikön keskimääräisiä puustotunnuksia. Kyseiset kriteerit vastaavat Tapion metsänhoitosuositusten uudistamiskriteerejä, ja ne on laskettu 2–3 prosentin korkovaatimusta käyttäen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsähallituksen vuotuinen hakkuusuunnite määritetään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa, jotka laaditaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Suunnitelmissa otetaan huomioon valtion maa- ja vesialueisiin kohdistuvat tarpeet ja odotukset. Osallistavan suunnitteluprosessin tuloksena valtion metsien hakkuusuunnitteet ovat muihin omistajaryhmiin verrattuna pienemmät.

Hakkuusuunnitetta määritettäessä hyödynnetään laskelmia, joissa käytetty korkokanta vastaa muiden metsäalan toimijoiden käyttämiä korkokantoja. Hakkuulaskelmien laadun varmistamiseksi sekä kehittämiseksi Metsähallitus tekee kiinteää yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Metsien tuottokyvyn säilyminen, kasvu, puuvarannon kasvu ja hiilensidonta ovat tärkeitä kestävän metsätalouden osatekijöitä. Metsähallituksen talouskäytössä olevien metsien hiilinieluvaikutus on huomattava. Metsät kasvavat 11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja puuta korjataan vuosittain noin kuusi miljoonaa kuutiometriä.

Oikea-aikaiset metsänhoitotoimenpiteet, kuten taimikonhoito ja harvennukset, pitävät puuston terveenä, hyväkasvuisena ja tuottavana. Valtion metsissä tehdään vuosittain taimikonhoitotöitä 30 000 ha ja harvennuksia 55 000 ha. Sekä taimikonhoito- että harvennuskohteita on kymmeniä tuhansia hehtaareja myös varannossa, ja niitä toteutetaan kiireellisyyden mukaan vuosi kerrallaan. Metsänhoitotöiden ja puunkorjuun toteutumasta on raportoitu Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimintakertomuksessa, joka löytyy Kaupparekisteristä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsähallitus raportoi toiminnastaan vuosittain vuosi- ja vastuullisuuskertomuksessa. Raportoinnissa noudatetaan lakisääteisiä vaatimuksia ja hyviä käytäntöjä. Niistä ja muusta Metsähallituksen toiminnasta voi lukea tarkemmin Metsähallituksen tuoreesta vuosi- ja vastuullisuuskertomuksesta osoitteessa metsa.fi/julkaisut.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.