Luke: Ilmaston kannalta hakkuumääriä olennaisempaa on se, mistä hakataan ja miten metsiä hoidetaan
Luonnonvarakeskuksen mukaan ilmaston kannalta tärkeää ei ole pelkkä hakkuiden määrä, vaan se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan. Erilaisissa metsissä tarvitaan erilaisia, ilmaston kannalta oikein valittuja metsänhoitotoimia.
Luke tutki niin sanottua ilmastoviisasta metsätaloutta Pohjois-Karjalassa. Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa tehdään ilmaston kannalta oikeita valintoja ja otetaan huomioon myös muut metsänhoidon tavoitteet. Ilmastoviisaalla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös siihen, miten metsät kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten lisääntyviä myrskyjä.
Tutkimukset osoittavat, että ravinteisten, ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt ovat suuremmat kuin karuilla maapohjilla. Kun puut kasvavat, ne haihduttavat yhä enemmän vettä, mikä laskee pohjaveden pintaa ja aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt maaperästä. Ojitettuihin turvemaihin liittyvät päästöt on tunnettu jo aiemmin.
”Pohjois-Karjalan pilottihankkeessa uutta on se, että maaperän ja puuston hiilitaselaskenta sekä pohjaveden korkeus on ensi kertaa viety metsikkötasolle ja osaksi Metsähallituksen metsätietoa. Näin saadaan aiempaa tarkempi tieto metsien hiilensitomiskyvystä”, apulaisprofessori Aleksi Lehtonen kertoo.
Luken mukaan uudet tutkimustulokset tarjoavat ratkaisun ilmastoviisaaseen metsätalouteen.
”Kaikilla suomalaisilla metsänomistajilla ei ole tavoitteena ainoastaan mahdollisimman suuri rahallinen tuotto. Useimmat omistajat toivovat kestävää metsänhoitoa: metsä halutaan jättää jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut”, sanoo johtava tutkija Lauri Sikanen Lukesta.
Ilmastoviisas metsätalous Pohjois-Karjalassa -hankkeen laskelmat on tehty Pohjois-Karjalan liiton myöntämällä rahoituksella Metsähallituksen hallinnoimille valtion metsille Pohjois-Karjalassa. Työ täydentää Metsähallituksen aiemmin tekemää metsien hiililuokitusta. Tulokset ovat yleistettävissä koko maahan.
Luke hakee seuraavaksi rahoitusta laajalle tutkimushankkeelle samasta aiheesta. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta nyt kehitettyä laskentamenetelmää voidaan laajentaa.
”Luken metsäaineistojen ja työkalujen avulla pystymme tekemään Suomessa ja jopa maailmassa ainutlaatuista hiililaskentaa, jolle on myös kansainvälistä kysyntää”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Karri Pasanen.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2017 noin 55 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsät sitoivat siitä noin 27 miljoonaa tonnia. Suomen metsät kykenevät sitomaan kokonaispäästöistä noin 49–62 prosenttia riippuen siitä, otetaanko laskelmissa huomioon myös puutuotteisiin sitoutunut hiili.
Suomen metsät kasvavat noin 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsää poistuu hakkuiden ja esimerkiksi lahoamisen takia noin 87 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuiden osuus tästä on noin 70 miljoonaa kuutiota.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Voiko tierasiteoikeus kumoutua? Kiista tieuran avaamisesta leimahti Höytiäisen saaressa
- Video: Puuterminaalit pursuavat yli äyräiden Lapissa ‒ ”En ole nähnyt koskaan näin valtavaa varastoissa seisovaa puumäärää”
- Koneviesti | Metsäautotiet vaativat kiireesti kunnostamista – teiden peruskorjauksiin on saatavilla rahoitusta
- Karhu jäi junan alle Nurmeksessa, Ylöjärvellä pihoille pyrkineitä karhuja yritetään karkottaa
- Meto: Ajoneuvojen rikkoutuminen huonoilla teillä räjähtänyt – puunkuljetukset ovat vaarassa
- Suomessa voi olla edessä laajoja metsätuhoja – kaakossa kuolee puita huolestuttavaa tahtia: ”Kasvu on eksponentiaalista”
- Metsänomistajan viikon viisi tärkeää uutista: Pystyyn kuolleiden puiden tilavuus kymmenkertaistunut, Ruotsi ei näytä saavuttavan metsien hiilinielutavoitetta