Metsänomistajien kantorahatulot kasvoivat viime vuonna – suurin osa tuloista tuli kuusitukista

Tukkipuun hakkuut lisääntyivät vuonna 2018 edellisvuodesta noin 10 prosenttia. Havutukkipuun kantohinnat nousivat reaalisesti yli viisi prosenttia. Kuva: Markku Pulkkinen / VL-arkisto

Kantorahatulot nousivat 2,66 miljardiin euroon vuonna 2018. Edellisvuoteen nähden tulot nousivat reaalisesti 14 prosenttia ja olivat lähes neljäsosan suuremmat kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo, kertoo Luonnonvarakeskus.

Yksityismetsänomistajat ja yhteisöt saivat tuloista 86 prosenttia eli 2,32 miljardia euroa. Metsäteollisuudelle ja valtiolle tuloja kertyi yhteensä 0,33 miljardia euroa. Kantorahatuloista 70 prosenttia tuli tukkipuusta ja puulajeista tärkein oli kuusi 46 prosentin osuudella.

”Tulot nousivat nyt neljättä vuotta peräkkäin ja lähenivät jo huippuvuoden 2007 tuloja. Euroissa mentiin jo ohi, mutta kun rahanarvomuutos otetaan huomioon, jäätiin vielä 14 prosenttia huippuvuodesta”, kertoo Luken tutkija Esa Uotila.

Tuloja lisäsivät ennätyssuuret hakkuut ja kantohintojen nousu. Tukkipuun hakkuut lisääntyivät edellisvuodesta noin 10 prosenttia ja kuitupuun noin 13 prosenttia. Havutukkipuun kantohinnat nousivat edellisvuodesta reaalisesti yli viisi prosenttia ja kuitupuun hinnoissa nousua oli noin viisi prosenttia.

Eniten kantorahatuloja saatiin Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Nämä maakunnat keräsivät yhteensä kolmasosan hakkuutuloista, vaikka metsäpinta-alaltaan ne edustavat neljäsosaa Suomen metsien kokonaispinta-alasta.

Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät pystykauppahinnoilla. Puun myyntitulojen lisäksi tuloiksi lasketaan myös metsänomistajien omaan käyttöön ottaman puutavaran arvo. Bruttokantorahatulotilastoa käytetään muun muassa kansantalouden tilinpidon laskelmissa ja metsäsektorin päätöksenteon taustatietoina.