WWF valitsi susikirjan Vuoden 2019 luontokirjaksi

Kirja perustuu Erkki Pulliaisen viiden vuosikymmenen susitutkimuksiin. Kuva: Minerva Kustannus

Valinnan teki Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen WWF:n esiraadin valitsemista viidestä finalistista. Yksi finalisteista oli Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän Metsä meidän jälkeemme (Like), joka sai juuri Tieto-Finlandia-palkinnon.

Ollikainen kuvailee voittanutta susikirjaa kiihkottomaksi.

”Teoksessa käytetään tiedettä ja tieteen ymmärtämistä suden roolin ja ekologisen lokeron kuvaamiseen. Se on tärkeää, sillä usein kokemukset sudesta kääntyvät joko voimakkaasti positiivisiksi tai negatiivisiksi”, Ollikainen sanoo.

”Sudella on oikeutus elää, ja sitä tarvitaan Suomen luonnossa. Sudesta on hyötyä ihmiselle ja luonnolle. Susi toimii muun muassa luonnon puhdistajana siivotessaan pois vieraslajeja ja huonokuntoisia eläimiä”, sanoo valokuvaaja Lassi Rautiainen, toinen kirjan tekijöistä. ”Kirja on tarkoitettu niille, jotka pystyvät omaksumaan tietoa sudesta eivätkä omat asenteet ole esteenä tiedonsaannille.”

Vuoden luontokirja -kilpailuun osallistui edellisvuosien tapaan laaja kirjo teoksia, yhteensä 32 luontokirjaa. WWF:n esiraadissa olivat pääsihteeri Liisa Rohweder ja suojelujohtaja Jari Luukkonen. He valitsivat viisi finalistia.

Muut Vuoden luontokirja 2019 -finalistit olivat Katja Bargumin ja Heikki Helanterän Suuri suomalainen muurahaiskirja (Minerva), Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen Lähikuvassa kuikka (Gaudeamus) sekä Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen Meren maa (John Nurmisen säätiö).