Esko Viitanen teki 218 linnunpönttöä pihamännystä – asiantuntija neuvoo niksit hyvään pönttöön
Esko Viitasen naapurilla Kristiinankaupungissa kasvoi pihallaan suuri mänty, josta piti päästä eroon. Naapuri kutsui Viitasen hätiin ja lupasi, että tämä saisi käyttää puun omiin tarpeisiin polttopuuna. Viitanen kaatoi puun kaksi vuotta sitten keväällä, kuori sen heti ja ajatteli tekevänsä siitä penkin.
”Kaatoaika oli väärä, joten en voinut tehdä penkkiä. Pyysin kaveria vetämään puun lankuiksi. Siitä se ajatus sitten lähti: kuinkahan monta linnunpönttöä tuosta tulisi”, Viitanen kertoo reilun vuoden kestäneen linnunpönttötehtailun jälkeen.
Hän arvioi, että pihamänty oli noin kahden kiintokuution kokoinen. Kaikkiaan pönttöjä syntyi 218 kappaletta.
Hävikin minimointia
Viitanen halusi hyödyntää koko puun mahdollisimman tarkasti, joten hän päätyi tekemään 5-, 6- ja 7-kulmaisia pönttöjä.
”Sahasin lankut vannesahalla. Olen vakuuttunut siitä, että vannesahalla sahatessa hävikki on pienempi kuin esimerkiksi sirkkelillä sahatessa. Vannesahaa käyttäessä puuta voi käännellä ja purua tulee vähän.”
Viitanen teki pönttöjä kahdessa eri koossa. Pienemmät ovat kuusi-, hömö-, töyhtö- ja sinitiaiselle. Isommat ovat kirjosiepolle, talitiaiselle ja lapintiaiselle. Kaikissa on irrotettava katto ja kiinteä lattia.
Tavallisesti pönttöjen käsittelemistä ei suositella, mutta Viitanen päätyi hiomaan lankut, sillä tehdessä käsiin upposi koko ajan tikkuja.
”Kaveri naureskeli minulle, että mahtavatko linnut ennen pönttöön lentämistä tarkistaa, onko pönttö hiottu.”
Osan pöntöistä hän myös käsitteli kyllästeellä.
”Yleensä pönttöjen maalaamista ei suositella, mutta yhtä hyvin näihin kyllästettyihinkin pönttöihin ovat linnut menneet. Onkohan luonnossa linnuille liian vähän kolopuita, kun maalatutkin pöntöt kelpaavat”, Viitanen miettii.
Ajattele asukasta, kun rakennat pönttöä
BirdLife Suomen suojeluasiantuntijan Tero Toivasen mukaan ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä linnunpönttöä.
”Hyvä pönttö voi olla yhtä hyvin laudoista tehty kuin ontoksi koverrettu puupölli. Tärkeintä on, että pönttö on kestävä ja linnuille turvallinen.”
Rakentaessa pitää tietää, mille lajille pönttö on tarkoitettu, sillä pöntön ja lentoaukon koko sekä aukon sijainti ovat lajikohtaisia.
”On tärkeää seurata mahdollisimman lähelle oikeita mittoja, kun halutaan tarjota asumusta tietyille lajeille. Esimerkiksi liian ahtaassa pöntössä poikasilla voi olla liian vähän tilaa ja turhan suureen pönttöön lintu joutuu kantamaan enemmän pesäaineksia”, BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved täsmentää.
Materiaalin tulee olla hengittävää, katto ei saa vuotaa ja pohja on hyvä upottaa seinien väliin. Materiaaliksi sopii vaikkapa muusta rakentamisesta ylijäänyt lautatavara.
”Linnuille puulajilla on tuskin mitään väliä. Jos toivoo pöntölle pitkää ikää, esimerkiksi mänty tai kuusi on hyvä valinta, kun taas esimerkiksi haapa lahoaa nopeasti”, Toivanen sanoo.
Hiomista ja kyllästämistä BirdLifen asiantuntija ei varsinaisesti suosittele.
”Vähintään pöntön etuseinän sisäpinnan on hyvä olla karhea, koska se helpottaa poikasten kiipeämistä ulos pöntöstä. Kyllästetystä puusta voi liueta terveydelle vaarallisia yhdisteitä, joten kyllästeaineita on varmuuden vuoksi parempi olla käyttämättä.”
”Mutta esimerkiksi edellisvuonna kyllästettyjä tai maalattuja pönttöjä voinee käyttää turvallisemmin mielin”, Jan Södersved lisää.
Toivanen ja Södersved pitävät tärkeänä, että ihmiset rakentavat linnuille pönttöjä. Rakentaminen tuo tekijälleen iloa, ja pöntöt tuovat lisää lintuja pihapiiriin. Osa lajeista myös todella tarvitsee ihmisen apua.
”Suomen metsät ovat keskimäärin niin nuoria, että niissä on vain vähän kolopuita. Monelle kolopesijälle, kuten kottaraiselle, telkälle ja kirjosiepolle, ihmisen tarjoamilla pesäpaikoilla onkin suuri merkitys”, Toivanen kertoo.
Pönttöjä kaupunkilaisten iloksi
Kymmenen vuotta sitten silakkatroolarilta eläköitynyt Viitanen on nikkaroinut linnunpönttöjä useamman vuoden, mutta vasta viimeiset kaksi vuotta tuotanto on ollut mittavaa.
”Viime vuonna tein 200 pönttöä, joista 180 vein lähialueen puihin. Vien pönttöjä joka vuosi kaupungin autoteiden ja lenkkipolkujen reunoilla kasvaviin puihin. Kaupunki on ollut hyvin myötämielinen ja ihmisiltä tulee positiivista palautetta.”
Pihamännystä tekemistään pöntöistä hän aikoo viedä noin 30 pönttöä kaupungin puihin. Loput menevät suvulle.
Ainakaan toistaiseksi Viitanen ei ole ryhtynyt myymään tekemiään linnunpönttöjä, mutta aivan mahdottomana hän ei ajatusta pidä.
”Vaimo usein sanoo, että alkaa olla aika paljon näitä linnunpönttöjä. Vävyjä olen kiusannut sanomalla, että perinnöksi on tulossa pönttöjä”, Viitanen vitsailee.
Toisinaan Viitaselta pyydetään pönttöjä mittatilauksena, esimerkiksi pöllöille.
”Kysyn aina, että meneehän pönttö varmasti puuhun. Haluan varmistaa, että se ei jää hyllylle makaamaan.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Yle uutiset | Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään
- Koivutukilla kova kysyntä Päijät-Hämeessä, hinta kirinyt reippaasti – ”Hinta on lyhyessä ajassa noussut sata prosenttia”