Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Jättiputki halutaan hävittää Suomesta 20 vuodessa – tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen

Kaukasianjättiputken taimien lehdet eroavat selvästi aikuisten yksilöiden teräväkärkisistä lehdistä.
Kaukasianjättiputken taimien lehdet eroavat selvästi aikuisten yksilöiden teräväkärkisistä lehdistä. Kuva: Terhi Ryttäri

Haitallinen vieraslaji jättiputki on pahamaineinen kasvi, sillä sen koskettamisesta voi seurata kuukausia kestävä kivulias ja hitaasti paraneva vamma ja jopa elinikäiset jäljet.

Suomessa kasvaa kolmea eri jättiputkilajia. Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) on yleisin, persianjättiputki (H. persicum) ja armenianjättiputki (H. sosnowskyi) hieman harvinaisempia. Eri lajien erottaminen toisistaan voi olla asiantuntijallekin hankalaa, joten yleisesti puhutaan vain jättiputkista.

Jättiputket ovat Suomessa vieraslajeja. Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen avulla, tahattomasti tai tahallisesti. Osasta vieraslajeista tulee uudessa elinympäristössään haitallisia, sillä niiltä saattavat puuttua kokonaan niiden luontaiset viholliset: taudit, tuholaiset tai eläimet, jotka söisivät niitä suuhunsa.

Kukkiva jättiputki voi yltää jopa viiden metrin korkeudelle.
Kukkiva jättiputki voi yltää jopa viiden metrin korkeudelle. Kuva: Terhi Ryttäri

Leviää tehokkaasti

Jättiputkien ongelmallisuudesta ei ole epäilyä, ja niihin kiteytyvätkin lähes kaikki vieraslajeista aiheutuvat haitat.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Terveydelliset vaikutukset ovat ihmisen kannalta ikävimpiä. Jättiputkien kasvineste on fototoksista, eli kasvineste muodostaa auringonvalon ultraviolettisäteilyn kanssa myrkyllisen yhdisteen, joka iholla aiheuttaa alussa mainitun, palovammaa muistuttavan vaurion.

Ekologinen haitta syntyy jättiputkien suorastaan majesteetilliseksi kuvaillusta koosta ja lisääntymiskyvystä. Ne ovat kokonsa vuoksi voimakkaita kilpailijoita, jotka syrjäyttävät kasvupaikoillaan kaiken muun kasvilajiston. Lisäksi yksi ainoa jättiputkiyksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä ja uusia jättiputken alkuja.

Yhteiskunnalliset ja taloudelliset haitat ilmenevät monin tavoin. Laajalle levinnyt jättiputkiesiintymä voi estää esimerkiksi jokivarren virkistyskäytön. Jättiputkien valtaaman tontin tai kiinteistön arvo alenee, tai paikka voi jäädä myymättä. Hakkuun jälkeen metsään levinnyt jättiputki voi haitata metsän uudistumista.

Lopulta jättiputkien torjunta ja pelkkä leviämisen estäminen maksavat vuosittain jopa miljoonia euroja.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lue myös: Miten jättiputkea torjutaan?

Karjalankannaksella armenianjättiputki on vallannut kokonaisen pellon.
Karjalankannaksella armenianjättiputki on vallannut kokonaisen pellon. Kuva: Terhi Ryttäri

Karannut pihoilta

Jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta ja lounaisesta Aasiasta. Niitä tuotiin koristekasviksi Eurooppaan jo 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset dokumentoidut kaukasianjättiputket mainitaan Englannista jo 1817. Myös ensimmäiset villiintyneet yksilöt löydettiin vuonna 1928 Englannista, josta ne aloittivat voittokulkunsa kohti Manner-Eurooppaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomeen jättiputki kulkeutui jo 1800-luvun lopulla, mutta yleistyä se alkoi vasta 1960–1970-luvuilla, jolloin kasviin ihastuttiin komean kokonsa ja näyttävän ulkomuotonsa vuoksi. Siemenet kulkivat taskusta toiseen aina uusia puutarhoja ja pihoja koristamaan.

Tuohon aikaan jo tiedettiin, että kukinnot on syytä katkaista ennen siementen kypsymistä, jotta komistus ei valtaa koko pihaa. Jossakin vaiheessa tämä todella hyödyllinen perimätieto unohtui, ja jättiputki pääsi karkaamaan pihoilta ympäristöön.

Itäisessä Euroopassa jättiputkea viljeltiin myös rehukasvina, ja siellä laajamittaisen viljelyn seuraukset ovat näkyneet Suomen tilanteeseen verrattuna monin verroin pahempina.

Esimerkiksi Venäjän puoleisessa Karjalassa kokonaisia peltoaukeita on nykyään jättiputkien valtaamina.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Jättiputken juuristo on kasvin kokoon nähden melko pieni.
Jättiputken juuristo on kasvin kokoon nähden melko pieni. Kuva: Jaana Kankaanpää / VL-arkisto

Siemenet säilyvät maassa

Jättiputkiyksilön tuottamat tuhannet siemenet voivat säilyä maaperässä kymmenen vuotta muodostaen näin näkymättömän siemenpankin. Jättiputkien torjunnassa uusien siementen syntymisen estäminen onkin kaiken perusta.

Ihanteellista olisi ehtiä puuttua tilanteeseen ennen kuin uuden esiintymän kasvit ovat ehtineet kukkia. Jos siemenet ovat jo kerinneet varista, edessä on useiden vuosien torjuntatyö ja seuranta, jossa varmistetaan, että uudet yksilöt tulee eliminoiduksi ennen kukintaa.

Siemenet ovat kookkaita ja putoavat yleensä emokasvin lähelle, mutta ne leviävät uusille alueille tarttuessaan autojen ja työkoneiden renkaisiin tai liikenteen ilmavirtojen lennätellessä niitä teiden varsilla. Vesistöjen varsilla siemenet kulkeutuvat pitkiä matkoja uusille paikoille virran mukana.

Puutarhajätteiden kärrääminen oman pihan ulkopuolelle on merkittävä vierasperäisten puutarhakasvien karkaamisreitti. Myös rakentamiseen liittyvä maamassojen siirtely on vieraslajeille yleinen tapa levitä.

 

Levinnyt koko maahan

Suomessa jättiputket ovat levinneet koko maahan aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Esiintymiä arvioidaan olevan noin 13 000 yhteensä tuhannen hehtaarin alalla.

Valtaosa esiintymistä on pienehköjä, alle 50 neliömetrin kokoisia. Suurin tiedossa oleva esiintymä on laajuudeltaan noin hehtaarin kokoinen. Eniten esiintymiä tiedetään olevan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Monin paikoin tiedot ovat vielä puutteellisia, ja käsitys tilanteesta paranee sitä mukaa kuin havaintoja ilmoitetaan.

Olemassa olevan paikkatiedon perusteella tehdyn selvityksen mukaan suurin osa jättiputkiesiintymistä sijaitsee taajamissa lähellä ihmisasutusta, rakennusten ja tiestön lähellä ja joutomailla. Esiintymiä on myös entisillä pelloilla, metsissä ja vesistöjen varsilla.

Siementen itäminen vaatii paljasta maata, joten ihan umpimetsään tai suolle jättiputki ei onneksi nouse. Lehdoissa sen sijaan on tyypillisesti paljasta maata, ja maanmuokkauksen jäljiltä jättiputki voi nousta myös kangasmetsään etenkin, jos metsätyökone on ajanut jättiputkikasvuston läheltä.

Velvollisuus hävittää

Kaikki jättiputkilajit kuuluvat Euroopan unionin haitallisten vieraslajien luetteloon. Se tarkoittaa, että niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Oma vieraslajilakimme (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015) noudattaa samaa linjaa. Lain 4 §:n mukaan kiinteistön omistajalla ja haltijalla on myös velvollisuus huolehtia haitallisen vieraslajin hävittämisestä ja leviämisen rajoittamisesta.

Sinänsä tiukkaa lakia vesittää hieman vaatimus toimenpiteiden kohtuullisuudesta. Jos hävitettävä esiintymä on suuri ja kalliisti torjuttava, torjuntavelvollisuutta ei olekaan.

Tähän sinänsä ymmärrettävään tilanteeseen tulisi löytää ratkaisu yhteiskunnan taholta. Jos iäkäs ihminen tai vieraslajiongelman syntyyn syyllistymätön maanomistaja ei pysty esiintymää torjumaan, apua tulisi voida saada yhteiskunnalta.

Ilman apua vesittyy muuten myös Kansalliseen vieraslajistrategiaan kirjattu tavoite hävittää jättiputket maastamme 20 vuodessa.

 

Näin tunnistat jättiputken

  • Jättiputket ovat jopa 4–5-metrisiksi kasvavia sarjakukkaiskasveja.
  • Niiden valkeat kukinnot ovat läpimitaltaan jopa yli puoli metriä leveitä ja varret ranteenpaksuisia.
  • Liuskaiset lehdet ovat läpimitaltaan jopa 1,5 metriä.
  • Kasvin varret ovat karvaisia, ja niissä on punaisia laikkuja.
  • Pienten taimien lehdet muistuttavat jopa vaahteran lehtiä, joten niiden kanssa kannattaa olla tarkkana.
  • Älä sekoita jättiputkia kotoisiin karhunputkiin, ukonputkiin tai väinönputkiin. Myös ne kasvavat suuriksi mutta ovat selvästi jättiputkia pienempiä.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.