Pääkirjoitus: Kesäkuun kuntavaalit ovat myös metsävaalit
Käytännössä jokainen Suomen kunta omistaa metsää. Tuorein tilasto on vuodelta 2013, jolloin 125 kunnalla oli yli tuhannen hehtaarin metsäomaisuus. Suurimmat metsäpinta-alat olivat Oululla, Kuopiolla ja Helsingillä.
Vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan kuntien omistamien metsien pinta-alasta yli puolet on metsätalouskäytössä, mutta myös virkistysmetsiä on paljon. Suojelumetsien osuus on keskimäärin vajaat kahdeksan prosenttia.
Kun kuntiin valitaan kesäkuussa uudet valtuustot, valtuutetuista tulee myös metsäpäättäjiä. Heidän tulee pohtia, mikä on metsien rooli kunnan ilmasto-, energia-, virkistys- ja monimuotoisuusstrategiassa. Entä kuinka paljon hakkuutuloja kunta tarvitsee kiristyvän taloutensa tueksi?
Metsäekologi Panu Halme uskoo, että kuntien ja seurakuntien metsiä hakataan tulevaisuudessa vähemmän ja varovaisemmin (SK 10/2021). Tästä on jo merkkejä. Esimerkiksi Turku päätti siirtyä metsissään jatkuvaan kasvatukseen ja jättää yli 130-vuotiaat metsät hakkuiden ulkopuolelle. Oulu myi Sanginjoen metsäalueen Koneen Säätiölle, joka lahjoittaa sen valtiolle suojelumetsäksi.
Metsäteollisuus ry:n helmikuussa teettämässä kyselyssä kaksi kolmesta kuntavaaliehdokkaasta vastasi, että kuntien talousmetsissä tulee jatkossakin mahdollistaa uudistus- ja harvennushakkuut. Tätä mieltä oltiin varsinkin pienissä kunnissa. Sen sijaan vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat siirtyisivät jatkuvaan kasvatukseen.
Kyselyssä ehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa myös kaavoitukseen. Jopa 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei kunnan tulisi kaavoituksella rajoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä. Jälleen vihreät ja vasemmistoliitto olivat eri linjoilla.
Suurin yksimielisyys vallitsee puurakentamisesta. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia katsoi, että kunnan tulisi edistää puurakentamista julkisessa rakentamisessa.
Metsäteollisuus ry:n kyselyssä ei käsitelty energiapolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan yhä enemmän haketta ulkomailta. Metsät ja ilmastonmuutos kunnissa -selvityksen (2016) mukaan energiapuun tuottamisesta olisi hyvä tulla osa tavallista metsätalouden toimintaa kunnissa ja energiapuun käyttöä tulisi lisätä.
Sekä metsät että ilmasto kiittävät, kun lähimetsien ensiharvennuspuulle tulee käyttöä oman paikkakunnan hakevoimaloissa. Samalla työllistetään paikallisia yrittäjiä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Yle uutiset | Tukkirekan perävaunu kaatui ja puut levisivät valtatie 15:lle, kun toisen rekan ohitus epäonnistui
- Viljelijät rahoittavat maataloutta yhä useammin hakkaamalla metsää – puuta myydään myös mahdollisten hakkuurajoitteiden pelossa
- Kuinka jäsenmaksuissa niskuroivat yhdistykset saadaan ruotuun? MTK:n valtuuskunta tiukan paikan edessä
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Aarre | Osa talousmetsistä jää vuosikymmeniksi käsittelyn ulkopuolelle ‒ millainen merkitys sillä on metsien monimuotoisuudelle?
- Käytettyjen klapikoneiden kauppa käy nyt kuumana – tässä kysytyimmät merkit, hinnat ja myyntiajat