Pääkirjoitus: Metsänomistaja on hiilensidonnan ytimessä
Toukokuussa järjestetty Hiilensidonta 2021 -verkkoseminaari oli tiedonhaluiselle kuulijalle kuin paluu kansakoulun pulpettiin.
Laskennon tunnilla perehdyttiin hiilitaseeseen ja -budjettiin, painettiin mieleen valuuttayksikkö hiilikrediitti, joka vastaa yhtä hiilidioksiditonnia, ja opeteltiin välttämään kaksoislaskentaa. Äidinkielen tunnilla uusi sana oli lisäisyys, joka tarkoittaa sitä, että päästövähennystä ei olisi tapahtunut ilman hanketta. Maantiedon tunnilla tutustuttiin Suomen mahdollisuuksiin pyrkiä nopeasti hiilinegatiiviseksi.
”Nappaa hiilestä kiinni” ei ollut vauhdikas välituntileikki vaan kokoelma maankäyttösektorin ilmastotoimia kuten joutoalueiden metsitys ja valtion metsien tuhkalannoitus. ”Fit for 55” ei tarkoita koululle tiistai-iltaisin kokoontuvaa kypsien aikuisten jumpparyhmää vaan on osa EU-komission vihreän kehityksen ohjelmaa.
Vitsailu sikseen, asia on vakava. Ihmiskunnalla on kiire vähentää hiilipäästöjä, sitoa hiiltä ilmakehästä ja varastoida sitä. Samaan aikaan päästökompensointia vaivaa uskottavuusongelma, josta Risto Isomäki kirjoittaa Aarteen 5/21 sivun 74 kolumnissaan. Yksi puhujista nostikin kissan pöydälle ja mainitsi sanan viherpesu.
Yritykset ja osa kuluttajista haluavat kuitenkin kompensoida hiilipäästöjään, ja kotimaisille kohteille on kasvavaa kysyntää. Suomessa on jo yrityksiä, jotka maksavat metsänomistajille rahaa hiilensidonnasta.
Hiilinieluntuottajat HNT Oy ehti solmia joitakin päästöoikeuksien hintaan perustuneita hiilensidontasopimuksia, mutta nyt se pitää laskenta- ja hinnoitteluhaasteiden vuoksi tuumaustaukoa. Yritys korvaa metsänomistajille tulonmenetystä metsän kiertoajan pidentämisestä.
Green Carbon Finland on allekirjoittanut parin tuhannen hehtaarin edestä hiilinieluhankesopimuksia, ja kuluvana vuonna se yrittää kasvattaa alaa 5 000 hehtaariin. Kohteiksi se etsii hyvin hoidettuja kasvatusmetsiä, ja korvaus perustuu metsän lannoitukseen. Hankkeisiin liittyy paljon ehtoja ja paperisotaa sekä auditoijan vierailuja, mikä ei kaikkia miellyttäne. Mutta rahaa on luvassa.
Ilman mitään sopimuksiakin suomalainen metsänomistaja on ilmastotekojen ytimessä. Jokainen istutettu taimi, metsitetty aari, kasvuun vapautettu taimikko, oikein ajoitettu ensiharvennus ja hyvin suunniteltu lannoitus kasvattaa metsiemme hiilensidontakykyä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Yle uutiset | Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään
- Koivutukilla kova kysyntä Päijät-Hämeessä, hinta kirinyt reippaasti – ”Hinta on lyhyessä ajassa noussut sata prosenttia”