Pääkirjoitus: Hakkuuaukko on tuleva metsä
Aarteen 6/18 sivulla 35 on kuva Sallan yhteismetsän uudistusalasta, jonka maanmuokkausmenetelmänä on käytetty aurausta. Uskon, että joillekin näky edustaa kaikkea sitä, mikä niin sanotussa tehometsätaloudessa arveluttaa ja ahdistaa. Tällaiset kuvat lienevät osasyy siihen, miksi niin moni on allekirjoittanut ympäristöjärjestöjen aloitteen avohakkuiden kieltämisestä. Kansalaisaloite koskee nyt Metsähallituksen metsiä, mutta varmaan jonkun tavoitteena on laajentaa kieltoa seuraavaksi yksityismetsiin.
Sallan aurattu hakkuuaukko on ruma, ei siitä mihinkään pääse, mutta se on ruma hyvästä syystä.
Hakkuuaukko on tuleva metsä, ja tässäkin tapauksessa tavoitteena on taata uusille puuntaimille mahdollisimman hyvät kasvun edellytykset. Muutaman vuoden päästä paikalla on jo kukoistava taimikko hiilidioksidia sitomassa.
Ja jottei totuus unohtuisi: normaalisti hakkuuaukon maanmuokkauksesta jää vähemmän jälkiä ja ympäristö palautuu aiempaa nopeammin ennalleen.
Viljavilla mailla suositaan mätästävää muokkausta, jolloin taimet jäävät maanpinnan tasoa korkeammalle mättäälle. Tällöin taimet ovat tasamaata paremmin suojassa heinien ja vesakon kilpailulta ja lämpöolot ovat kasvulle paremmat. Esimerkiksi kääntömätästys sopii keskikarkeille kangasmaille sekä turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa. Menetelmä sopii sekä kuusen, männyn että koivun uudistamiseen. Kääntömätästyksessä maa pudotetaan kääntäen samaan kohtaan, josta se on kaivinkoneella otettu. Mätäs jää heti muokkauksen jälkeen noin viisi senttimetriä maanpintaa ylemmäs mutta tiivistyy ja madaltuu jo ensimmäisen talven aikana.
Suomen metsiin istutetaan tänä vuonna noin 160 miljoonaa puuntainta, joista noin kaksi kolmasosaa on kuusia, vajaa kolmasosa mäntyä ja rauduskoivua alle viisi prosenttia. Istutuksista 85 prosenttia tehdään kevään ja alkukesän aikana.
Pääosa istutuksista tehdään paakkutaimilla, jolloin paakun alaosa ulottuu mättäässä humuskerrokseen. Humuksen maatuessa taimet saavat runsaasti ravinteita, jolloin kasvu lähtee nopeasti käyntiin. Samalla hoitotyön tarve vähenee muttei kokonaan poistu. Uudistamistulos varmistetaan taimikon varhaishoidolla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Viljelijät rahoittavat maataloutta yhä useammin hakkaamalla metsää – puuta myydään myös mahdollisten hakkuurajoitteiden pelossa
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Aarre | Osa talousmetsistä jää vuosikymmeniksi käsittelyn ulkopuolelle ‒ millainen merkitys sillä on metsien monimuotoisuudelle?
- Video: Karhu heräsi talviunilta ja söi säkillisen rehuviljaa 89-vuotiaan pihan liepeillä
- Käytettyjen klapikoneiden kauppa käy nyt kuumana – tässä kysytyimmät merkit, hinnat ja myyntiajat
- Kuinka jäsenmaksuissa niskuroivat yhdistykset saadaan ruotuun? MTK:n valtuuskunta tiukan paikan edessä