Pääkirjoitus: Metsä ei ole museo, se kasvaa ja muuttuu

Aarteen 9/18 pääjutussa kerrotaan Suomen metsäkeskuksen koealoista Saarijärvellä (ks. s. 22). Alueella on tutkittu, miten metsänhoitotoimenpiteet vaikuttavat aikanaan lehtomaiselle kankaalle perustetun mäntyvaltaisen koealan kasvuun, kiertoaikaan ja kannattavuuteen. Koealat perustettiin 40 vuotta sitten, ja niitä on vertailtu vuosina 2004 ja 2018.

Koealoista kiinnostavin on numero 6, joka sai olla 40 vuotta oman onnensa nojassa, ennen kuin sinne vietiin moto metsänhoitoyhdistyksen hakkuunäytöksessä syyskuussa 2018.

Sivun 26 ”jälkeen”-kuva antaa kalpean aavistuksen siitä, miltä kyseinen pusikko näytti. Rehevällä maapohjalla puuta on kasvanut, mutta lehtipuun osuus on suuri. Kun männyillä ei ole ollut tilaa lihoa, tukkiprosentti jää matalaksi. Konekuskilta palstan harventamiseen kului yli kaksinkertainen aika hoidettuun koealaan verrattuna, ja tästä huolimatta viidennes rungoista kärsi korjuuvaurioista, kun näkyvyys ja työskentelytila oli olematon.

Tämä koeala ei missään nimessä ole päätehakkuukunnossa vuonna 2033 – toisin kuin koealat 1 ja 2, joille tehtiin vuonna 2004 ensin ennakkoraivaus ja sen jälkeen reippaalla hakkuukouralla tehty ensiharvennus, jossa poistettiin yli puolet puustosta. Noilla mallikelpoisilla koealoilla puuta lasketaan olevan 55 vuoden kiertoajan päätteeksi 300 mottia hehtaarilla ja päätehakkuun tukkiprosentiksi ennustetaan 80.

Kuvat ja numerot kyseisistä koealoista pysäyttävät ajattelemaan Suomen kohta miljoonaa rästissä olevaa ensiharvennushehtaaria. Omistajilla ei mahdollisesti ole harmainta hajua siitä, millaisia taloudellisia menetyksiä heidän metsissään tapahtuu. Ensimmäinen herätyksen paikka voi olla vuosikymmeniä myöhässä tehty ensiharvennus, josta ei kerry puunmyyntituloja vaan päinvastoin silkkaa kulua. Metsänomistajasta tuntuu, että häntä on huijattu.

Pettymyksiä voi tulla muulloinkin, esimerkiksi silloin, kun metsänomistaja arvelee, että hänen 120-vuotias komea kuusikkonsa kasvaa arvoa vuosi vuodelta. Kun sinne viimein pääsee metsäkone, käykin ilmi, että juurikäävän aiheuttama tyvilaho on vienyt mennessään suurimman osan arvokkaista tyvitukeista. Pankkitilin saldo kasvaa paljon luultua vähemmän ja myyjä jää ihmettelemään, mikä tässä meni pieleen.