Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Pääkirjoitus: Tutkimus ennustaa metsätuhoriskejä

Metsätalouden suunnittelussa kannattaa käyttää hyväksi tutkimustietoa, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Aarteen 4/19 sivulla 32 alkavassa artikkelissa kerrotaan, miten työlästä ja hidasta on ollut korjata Itä-Suomen vaarametsistä toissa talven lumituhopuita. Kuluneena talvena lumituhot eivät olleet yhtä pahoja, koska helmikuussa kävi tuuri ja lämpöaalto pudotti lumet latvoista. Kuitenkin vielä huhtikuussa takatalvi taivutti puita sähkölinjoille esimerkiksi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Paljon on puhuttu siitä, että ilmastonmuutos kasvattaa metsätuhojen riskiä. Riskit myös kumuloituvat: tuulen kaatamaan metsään iskevät seuraavaksi kaarnakuoriaiset. Tuhoriskiä lisää sekin, jos metsän kierto­aikaa pidennetään esimerkiksi hiilensidonnan nimissä. Järeää, vanhaa kuusikkoa uhkaa tuulten ja kirjanpainajien lisäksi juurikääpä.

Viime lokakuussa Luonnonvarakeskus avasi verkko­sivuilleen kaikille avoimen karttapalvelun, johon on koottu Suomen metsien tuulituhojen riskialueet. Palveluun, jonka mittayksikkönä on hilatieto eli 16 x 16 metrin kokoiset ruudut metsämaastossa, käytettiin muun muassa metsäkeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen dataa, metsänkäyttöilmoituksia ja maaperätietoja.

Tutkijoiden ja metsäteollisuuden lisäksi Luken tuulituhoriskikartta on kiinnostanut muun muassa sähköverkkoyhtiöitä sekä metsävakuuttajia. Myrskyvahingot ovat vakuutusyhtiöil­le raskaita korvattavia, mikä näkyy suoraan vakuutusten hinnoissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Luken professori Aleksi Lehtonen kertoi pari viikkoa sitten Suomen Metsäsäätiön seminaarissa, että seuraavaksi on tarkoitus tehdä samanlainen riskikartta lumituhoista. Paljon tiedetään jo nyt. Lumituhojen riski nousee selvästi, kun noustaan noin 200 metriin merenpinnasta. Kunnista riskialueita ovat varsinkin Suomussalmi, Taivalkoski, Hyrynsalmi, Posio ja Kuusamo.

Riskikartat ohjaavat metsänomistajia puntaroimaan omaa metsävakuutustarvettaan sekä sitä, miten tuhoja voisi ehkäistä metsänhoidollisin keinoin, esimerkiksi ajoissa tehdyillä hakkuilla.

Säitä tai syöksyvirtauksia ei voi edelleenkään ennustaa metsikön tarkkuudella, mutta riskeistä on hyvä olla tietoinen. Metsätalouden suunnittelussa kannattaa käyttää hyväksi julkiseen metsävaratietoon ja muuhun laajaan data-aineistoon pohjautuvaa tutkimustietoa.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.