Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Aaltoila: Kenraali Talvesta evp, kaaos metsissä kiihtyy

Juha Aaltoila kävi tutustumassa Ruotsin Tornionjokilaakson monivammaisiin metsiin.

Kenraali Talven ansiot ihmisten ja koko luomakunnankin järjestyksenpidossa ovat mittavat. Kenraali Talvi jäädytti Napoleonin ja Hitlerin haaveet Venäjästä. Kenraali Talvi on ollut varma metsäpalon sammuttaja. Hän pakasti puiden juuret talvilepoon. Hän torjui meren yli yrittävän tuhosienen, hankalan perhosen, viljalaivassa liftanneen kuoriaisen, mäntylankuista ankeroisen.

Nyt kenraali Talvi on evp eli ei vakinaisessa palveluksessa. Puunkuljettajia ilahduttavaa pakkasta seuraa räntätuuli kuorruttaen neulasten välit ja oksasten hangat. Kuorrutus latvuksissa paksunee paksunemistaan, pahiten korkeilla vaaramailla.

Korpraali Loska ei hallitse kurinpitoa. Lumi on murtanut Suomessa puita alas viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana paljon. Tuhoutuneissa männyissä sikiää ytimennävertäjiä, jotka aikuistuvat keskikesällä. Nävertäjät lentävät valoa kohti kasvun kannalta tärkeimpiin latvusten ylimpiin osiin ja syövät 1–2-vuotiaiden kasvainten ytimiä. Metsistä on helppo löytää aterian tähteinä 5–15 senttiä pitkiä onttoja kasvaimia.

Ytimennävertäjät ovat joviaalia normiporukkaa männikössä, mutta myrsky- tai lumituhon jälkeen heistä voi tulla pitkä paha riesa. Kasvu tipahtaa kymmeneksi vuodeksi jopa puoleen terveen männikön kasvusta. Korpraali Loskan valta näkyy ikävästi pohjoisen metsissä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutustuin Metsähistorian Seuran retkellä 5.–7. syyskuuta monivammaisiin metsiin (multiskadad skog) Ruotsin puolen Tornionjokilaaksossa Pajalassa ja Ruotsin Ylitorniolla.

Hirvi on hankala tuholainen koko Ruotsissa. Vahinkoinventointi vuosilta 2018–19 kertoo, että yli puolet maan männyn taimista oli hirven vikuuttamia. Hirvien hantlankareiksi metsänomistajien huolen aiheuttajina ovat nousseet tervasroso ja suopursuruoste.

Tuttujen puiden sienten käytös on muuttunut. ”Uusi tervas on kauhean rupeava nuohren mänthyn”, selitti meänkielellään Skogsstyrelsen metsäasiantuntija Hans Mäkikaltio.

Tervas kuroo männyn taimen nilakerroksen niin, etteivät neulaset saa vettä ja ravinteita. Kuolleita taimia alkaa ilmaantua. Niiden poisto ei juuri auta, tauti kun iskee terveisiin mäntyihin ja vie lopulta taimikolta arvon. Kyse on valtavista pinta-aloista ja omaisuusarvoista. Tervasroson väli-isäntiä ovat metsä- ja kangasmaitikka, jotka ovat yleistyneet rehevöityneillä mailla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kuusten alaoksia aiemmin harmittomasti ja harvakseltaan värjännyt suopursuruoste iskee nyt ylös latvaan ja tuhoaa neulasia, oudoilta näyttivät. Uusi suopursuruoste esiintyy puissa miltei vuosittain.

Jos ei korpraali Loska osaa toimia, niin vakuutusyhtiö osaa. Metsäpalot, myrskyt ja kaarnakuoriaisten tuhot nostivat Ruotsin metsävakuutusten hintoja häijysti, jopa niin, että asiakkaat kokevat hinnan ilmoittavan: ”Emme halua vakuuttaa metsääsi.”

Joka neljäs hehtaari kahden pohjoisimman läänin alueen 18–28-vuotiaista metsistä on tutkittu pahoin vaurioituneiksi sienten ja hirvien takia.

Mikä sieni muuttaa seuraavaksi tapansa? Surmakka vaiko kuusen ruoste? Ruotsissa tavattiin ensi kerran vuonna 2013 Diploidia pinea -sienitauti. Nyt sitä löytyy jo maan keskiosistakin. Sieni tappaa männyntaimelta latvan. Ryöhähtääköhän tuostakin epidemia?

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Paljon jäi kysymyksiä isäntiämme ja meitä askarruttamaan. Millä, mistä ja miten tutkijat saisivat lisää varoja kehittää torjunnan keinoja? Yhteistyö ja tiedonvaihto yli rajan on tarpeellista. Seinähullua on se, ettei meillä kauan sitten perustetun laajan kestokoealaverkon hoitoon riittänyt rahaa. Esimerkiksi jalostajien jälkeläiskokeita mitaten ja tutkien löytyisi vastaus moneen pulmaan varmemmin kuin laskennon neron tietokoneelta.

Kontortamänty on vaihtoehto metsänviljelyyn. Tervas ei tartu kontortaan. Kontorta ei maistu hirvelle mutta tuottaa 30–40 prosenttia paremmin kuin mänty. Puut sopivat tehtaalla samaan keittoon. Kontortaa on viljelty Ruotsissa 600 000 hehtaarilla. SCA oli edelläkävijä, ja nyt sillä olisi ”fiinioksasempaa” alkuperää kuin ennen. Viljely vain supistui vähiin FSC-sertifioinnin ja vieraslajin leiman takia.

Kontortan neulasten mehu tuoksui hienosti appelsiinilta, miedosti pihkalta. Siitä vain uuttamaan, pullottamaan, niskaan, ranteeseen, kainaloon tai parran sänkeen.

Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.