Metsäkeskus tarkasti hakkuiden korjuujälkeä: eniten huomautettavaa liian voimakkaista harvennuksista
Suomen metsäkeskuksen viime vuoden korjuujälkitarkastuksissa kävi ilmi, että harvennukset oli tehty liian voimakkaasti noin kolmasosalla tarkastetuista kohteista.
Useissa tapauksissa harvennuskohteilla on saattanut jo lähtötilanteessa olla vähänlaisesti puustoa. Liian voimakkaaseen harvennukseen voi johtaa myös se, jos harvennuskohteen puusto on kovin hoitamatonta ja eri-ikäisrakenteista.
”Harvennuksen voimakkuuteen ja jäävän puuston määrään vaikuttavat kasvatettava puulaji, kasvupaikan maapohja, maantieteellinen sijainti ja metsänomistajan valitsema kasvatusmenetelmä”, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.
Hän kehottaa noudattamaan metsänhoitosuositusten harvennusmalleja.
Metsäkeskus tarkasti talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälkeä 145 leimikolla vuonna 2019. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 559 hehtaaria. Korjuujälki arvioitiin suositusten mukaiseksi 31 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi. Selvästi eniten huomautettavaa tarkastajilla oli liian voimakkaista harvennuksista.
Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Hankalat sääolosuhteet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta. Harvennusten oikea ajoitus on entistä tärkeämpää, metsäkeskus muistuttaa.
Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla, riittävällä ennakkoraivauksella, huolellisella toteutuksella ja työn laadun omavalvonnalla voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita ja parantaa työn laatua.
Suomen metsäkeskus on julkaissut puunkorjuun avuksi korjuukelpoisuuskarttoja Manner-Suomen alueelta. Kartat kertovat, missä maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina. Karttatiedot on tuotettu kaukokartoitusaineistoja ja maastotietokantaa hyödyntäen.
”Käytännössä korjuukelpoisuuteen vaikuttavat maaperän kantavuuden lisäksi myös vaihtuvat olosuhteet. Puunkorjuun suunnittelun apuvälineenä karttoja kannattaa ehdottomasti hyödyntää”, Korhonen sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Viljelijät rahoittavat maataloutta yhä useammin hakkaamalla metsää – puuta myydään myös mahdollisten hakkuurajoitteiden pelossa
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Video: Karhu heräsi talviunilta ja söi säkillisen rehuviljaa 89-vuotiaan pihan liepeillä
- Aarre | Osa talousmetsistä jää vuosikymmeniksi käsittelyn ulkopuolelle ‒ millainen merkitys sillä on metsien monimuotoisuudelle?
- Käytettyjen klapikoneiden kauppa käy nyt kuumana – tässä kysytyimmät merkit, hinnat ja myyntiajat
- Kirjanpainajat tappoivat kuusia viime vuonna kolme kertaa enemmän kuin tavallisesti – hidas kevääntulo voi olla puille eduksi
