Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Kirjanpainajakannat maltillisessa kasvussa – kuusikoiden kuntoa kannattaa tarkkailla

Heinäkuun viileät ja sateiset jaksot ovat hidastaneet kirjanpainajien kehitystä.
Kirjanpainaja on varttuneiden kuusien tuhohyönteinen, joka kuuluu kotimaiseen kaarnakuoriaislajistoon. Sen toukat syövät kuusen nilakerrosta ja katkaisevat puun sisäisen nesteidenkierron, jolloin kuusi ennen pitkää kuivaa pystyyn.
Kirjanpainaja on varttuneiden kuusien tuhohyönteinen, joka kuuluu kotimaiseen kaarnakuoriaislajistoon. Sen toukat syövät kuusen nilakerrosta ja katkaisevat puun sisäisen nesteidenkierron, jolloin kuusi ennen pitkää kuivaa pystyyn. Kuva: Heli Virtanen

Lämmin alkukesä oli suosiollinen toukokuun lopussa käynnistyneelle kirjanpainajakuoriaisen parveilulle. Ennen heinäkuuta epidemiaraja ylitettiin kuitenkin vain Lapinjärvellä.

Heinäkuussa uusia epidemiarajan rikkoontumisia on havaittu kolmella seurantapaikkakunnalla: Vihdissä, Mäntsälässä ja Rautalammilla. Myös useissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson seurantakohteissa rajaa lähennellään.

Kirjanpainajien esiintymistä seurataan feromonipyydyksillä 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Epidemiaraja ylittyy, kun yhdessä pyydysryhmässä havaitaan yli 15 000 kirjanpainajaa kesän aikana. Seurantaa toteuttavat Luke, Suomen metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset.

Jos epidemiaraja ylittyy, metsien tuhoriski on tavanomaista korkeampi ja kirjanpainajien määrä riittää murtamaan puiden pihkapuolustuksen. Kirjanpainajaepidemia tarkoittaa sitä, että hyönteiset voivat alkaa iskeytyä tuulenkaatojen ja korjaamattoman puutavaran lisäksi eläviin, terveisin pystypuihin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Epidemiarajan ylittyminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että kuusikot alkaisivat laaja-alaisesti tuhoutua, mutta silloin kannattaa metsänomistajan olla hereillä. Kuusia kannattaa pitää silmällä etenkin hakkuualojen reunoilla ja tuulenkaatojen läheisyydessä”, kertoo tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta.

Tällä hetkellä puun kaarnan alta poistuvat sinne touko-kesäkuun parveilun yhteydessä munitut kirjanpainajat. Niiden kehitysnopeus riippuu tässä vaiheessa vallitsevasta säästä. Viileä ja sateinen sää hidastaa kirjanpainajien kehitystä.

Elokuun säistä puolestaan riippuu, alkavatko nyt kuoriutuvat kirjanpainajat parveilla ja lisääntyä. Jos sää on lämmin ja suotuisa, saattaa loppukesän aikana alkaa kehittyä vielä toinen kirjanpainajasukupolvi.

”Vuoden 2010 hellekesän jälkeen Etelä-Suomessa havaittiin kirjanpainajan toinen sukupolvi, mutta tuolloinkaan se ei ehtinyt kehittyä tarpeeksi selvitäkseen talven yli”, Melin sanoo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kirjanpainajan torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisemään kirjanpainajamäärien nousua metsätuholaissa (1087/2013) säädetyillä toimenpiteillä. Tavoitteena on korjata kuorellinen kuusipuutavara ja tuulenkaadot ennen kuin kirjanpainajat ehtivät aikuistua ja levitä ympäröiviin metsiin.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.