Yhden puulajin metsät ovat sekametsiä alttiimpia tuhoille
Kuusen ja männyn samanaikaisella viljelyllä voidaan vähentää hirvituhoriskiä kuivahkoilla kankailla, jotka soveltuvat huonosti pelkän kuusen viljelyyn, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen.
”Sekaviljelty taimikko säilyy todennäköisemmin tiheänä, vaikka hirvet söisivät osan männyn taimista.”
Luonnonvarakeskus on tutkinut kuusen ja männyn sekaviljelyä Etelä- ja Keski-Suomessa erilaisilla metsätyypeillä. Tulokset osoittavat, että nykyisillä uudistamismenetelmillä mäntyjen ja kuusten kehitys on nuoruusvaiheessa samanlaista, joten hoidetuissa metsissä mänty-kuusisekapuustoa voidaan kasvattaa yksijaksoisena. Tulevissa harvennuksissa puulajisuhteita voidaan säädellä ilman, että puulajivalinnasta aiheutuisi puuntuotoksen alenemista.
Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että sekaviljelystä olisi metsän kehitykselle haittaa. Päinvastoin: Huuskosen mukaan sekaviljelyn odotetaan pienentävän monia metsänkasvatukseen liittyviä riskejä, sillä yhden puulajin metsät ovat sekametsiä alttiimpia tuhoille.
Sekaviljelyllä voidaan myös nykyistä paremmin huomioida pienipiirteiset, yhden kuvion sisäiset erot esimerkiksi ravinteisuudessa.
Sekaviljely lisää metsän monimuotoisuutta. Huuskonen muistuttaa, että monimuotoisuuteen vaikutetaan myös taimikonhoidossa, jolloin tehdään loppukiertoajan kannalta merkittäviä päätöksiä.
”Esimerkiksi luontaisesti syntyneitä lehtipuita kannattaa jättää sekapuustoksi myös mänty-kuusisekametsiin.”
Luonnonvarakeskuksen vastikään alkaneessa Sekava-hankkeessa kehitetään kasvatusmallit sekametsille.
Juttu on julkaistu Aarteessa 11/2020.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Venäjän hyökkäyssota mullisti pellettituonnin − Suomi ostaa poltettavaa Tanskasta
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Aarre | Puukauppapaikka Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä: ”En muista työuraltani, että puulle olisi ollut koskaan näin kovaa kysyntää”
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Alueviesti: Huittisten ABC:n pihassa nähtiin susi