Kallio: Ihmisellä on luontainen rakkaussuhde luontoon – riski luonnosta irtautumiseen on kasvanut

Usein ihminen hakeutuu luonnon äärelle, kun elämä käy vaikeaksi. Kuva: Arto Komulainen / VL-arkisto

Psykoterapeutti Maaret Kallio kertoo kolumnissaan miehestä, joka aikoi päättää elämänsä Lapin luontoon. Miehen elämän perustat olivat murtuneet.

”Pitkän harkinnan jälkeen mies oli pakannut mukaansa aseen, lupauksen lopullisesta vapaudesta Lapin hiljaisessa luonnossa. Sen laiha turva tukenaan mies käveli ja käveli loputtomissa metsissä ja kohoavissa tuntureissa”, Kallio kirjoittaa.

Luonnossa miehen tuska alkoi helpottaa: ”Se pursui ulos raavaan miehen huutona, pienen pojan itkuna, isän suurina kyyneleinä ja aviomiehen syvänä ikävänä.”

Kallion mukaan luonto vaikuttaa voimakkaasti ihmisen mieleen ja tunteisiin. Usein ihminen hakeutuukin luonnon äärelle, kun elämä käy vaikeaksi.

”Jo kymmenissä minuuteissa luonnonrauha alkaa laskeutua mielen rauhaksi. Siinä missä mieli eksyy herkästi katastrofiajatuksiin ja kadottaa näkymän kaukaisuuteen, luonto taipuu lähelle. Se kannattelee ja myötäelää mielen tuskallisia tuulia.”

Kallion mukaan riski luonnosta irtautumiseen on kuitenkin kasvanut.

”Ihmisellä on luontainen ja sisäsyntyinen rakkaussuhde luontoon, jota on tärkeää ravita ja vahvistaa lapsuudesta alkaen. Luonto tarjoaa paljon opittavaa, kuten taitoa kääntyä poispäin itsestä ja enemmän kohti toisia sekä keinoja asettaa asioita mittasuhteisiinsa.”

Lappiin viimeiselle matkalleen lähtenyt mies palasi kotiin. Elämä ei päättynytkään luontoon, vaan syntyi siellä uudelleen.

Lue Kallion kolumni Helsingin Sanomien sivuilta.