Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Villiluomun markkinat kasvussa – Tiirola: Maanomistajien saatava enemmän hyötyä kuin haittaa

Metsän luomukeruualueeksi sertifioinnin ehtona on, että alueella ei ole kolmen edellisvuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.
Suurin osa suomalaisista luomukeruutuotteista on mustikkaa ja puolukkaa: esimerkiksi vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin lähes 3,3 miljoonaa kiloa.
Suurin osa suomalaisista luomukeruutuotteista on mustikkaa ja puolukkaa: esimerkiksi vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin lähes 3,3 miljoonaa kiloa. Kuva: Kimmo Haimi / VL-arkisto

Suomen sertifioitu luomukeruuala on maailman laajin, noin 12 miljoonaa hehtaaria, kertoo Pro Luomu ry. Alueet sijaitsevat valtaosin Pohjois-Suomessa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää luomukeruuta kiinnostavana mahdollisuutena edistää maaseudun toimeentuloa ja yrittäjyyttä.

”Sertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen, joten on löydettävä väylä toteuttaa se siten, että maanomistajille on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa. Pohjois-Suomessa luodusta mallista on hyviä kokemuksia”, Tiirola totesi keskiviikkona avatessaan Pro Luomun ja Ruralia-instituutin järjestämän Luomukeruun mahdollisuudet -seminaarin Lahdessa.

Metsän sertifiointi luomukeruualueeksi ei estä talousmetsän tavallisia hoitotoimia: sertifioinnin ehtona on, että alueella ei ole kolmen edellisvuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mikko Tiirola arvioi, että metsäalan järjestelmällisesti keräämät tiedot metsien hoitotoimista sekä alalle kehitetyt digitaaliset palvelut luovat hyvän perustan luomukeruualueiden valvontaan. Luomun brändin hän näkee hyödyttävän metsäbiotaloutta laajemminkin.

”Brändi luo positiivista mielikuvaa kestävälle puuntuotannolle ja matkailulle, vaikka ei niihin suoranaisesti liitykään. Välttämätön edellytys on se, että luomubrändi tukee kestävää ja kannattavaa metsätaloutta ja metsänomistajan päätöksenteko-oikeutta.”

 

Luomuluonnontuotteiden kysyntä maailmalla on lisääntymässä. Perinteisten elintarvikkeiden lisäksi luomuluonnontuotteille on kysyntää superfoodien, ravintolisien ja kosmetiikan valmistuksessa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suurin osa suomalaisista luomukeruutuotteista on mustikkaa ja puolukkaa: esimerkiksi vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin lähes 3,3 miljoonaa kiloa ja luomupuolukkaa lähes 1,5 miljoonaa kiloa. Yksi alan suurimmista yrityksistä on Kainuussa Suomussalmella toimiva Kiantama, joka on jalostanut luomuluonnonmarjoja vuodesta 1999 lähtien.

Toimitusjohtaja Vernu Vasunta kertoi seminaarissa, että Kiantaman luomutuotteiden markkinat ovat kotimaan lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, minkä lisäksi Yhdysvallat kiinnostaa yritystä kovasti. Vasunta toivoo, että voisi hankkia kaiken marjaraaka-aineen luomuna.

”Tällä hetkellä luomumarjojen saatavuus vaihtelee vuodesta toiseen: jos satovuosi pohjoisessa on heikko, saanti jää vähäiseksi. Siksi olisi tärkeää, että myös eteläisempään Suomeen saataisiin laajoja sertifioituja luomukeruualueita”, hän perusteli.

 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomalaisyritykset hyödyntävät myös maanomistajan luvalla kerättäviä tuotteita kuten luomumahlaa ja -kuusenkerkkiä. Esimerkiksi superfood-alan suomalaispioneeri Puhdistamo käyttää tuotteissaan luomuna pakuria ja mustikkaa, mutta toivoo laajentavansa raaka-ainepohjaa tulevaisuudessa. Kiinnostavia ovat esimerkiksi luomupihka sekä -männyn kuoriuute ja siitepöly.

Yrityksen perustajan Joni Laihon mukaan superfood-alalla on ainutlaatuista yhdistää raaka-aineessa luomusertifikaatti ja villi luonnontuote.

”Se on uniikki kilpailuetu, jota ei ole kellään muulla maailmassa”, hän totesi.

Puhdistamo toimii vielä pääasiallisesti kotimaan markkinoilla, mutta kasvuhakuinen yritys suuntautuu vahvasti vientiin. Kiinnostavimpia kohdemaita ovat Japani, Korea, Hongkong ja Singapore sekä Kiina.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Niiden markkinoille on vaikea päästä, mutta potentiaali on valtava”, Laiho sanoi.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.