Näillä keinoin ehkäiset hirvituhoja – Taimikonhoidossa voi poiketa yleisohjeesta

Tällaisia hirvituhoja havaittiin vuonna 2015 Puolangan Lylykylässä. Kuva: Pekka Fali / VL-arkisto

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala, miten metsänomistaja voi omalla toiminnallaan vähentää metsänsä hirvituhoja?

”Keskeisin keino on vaikuttaa alueen hirvikannan kokoon”, Matala sanoo. ”Metsästysoikeushan kuuluu maanomistajalle. Mikäli maanomistaja ei itse metsästä, hän voi neuvotella metsästysvuokrasopimuksen alueensa metsästysseuran kanssa ja vaatia siinä hirvikannan pitämistä kohtuullisella tasolla.”

Hirvituhoja hyvin kestävään taimikkoon pyrittäessä keskeiset metsänhoidon keinot ovat tehokas uudistaminen, suuri pääpuulajin alkutiheys ja taimikon varhaisperkaus.

”Hirvivahinkoalueilla tehdään kasvatettavan taimikon harvennus tavoitetiheyteen vasta, kun latvan ja rungon katkaisun vaara on ohi eli taimien ollessa noin viisimetrisiä”, tutkija neuvoo.

”Taimikonhoidossa hirvialueilla kannattaa myös poiketa yleisohjeesta, jonka mukaan kaikki vioittuneet taimet tulisi poistaa. Hirvivahinkotaimikossa vioittuneet taimet kannattaa jättää, koska hirvi syö mieluiten jo aiemmin katkomiaan taimia. Näin säästyy ehjiä taimia, ja toisaalta pahasti vioittuneet taimet eivät haittaa terveiden taimien kehitystä.”

Pienialaisilla ongelmakohteilla tuhoja voi ehkäistä myös syönninestoaineilla, joiden saatavuudesta saa tietoa metsänhoitoyhdistyksistä tai Suomen riistakeskuksesta.

”Mikäli vakavia tuhoja ilmenee, metsänomistajan kannattaa hakea hirvivahinkokorvauksia metsäkeskuksesta”, Matala muistuttaa.