Yle: Ilmastonmuutoksen hyöty Suomen talousmetsille katoaa tuholaisten suihin
Luonnonvarakeskuksen metsätuhotutkijan Antti Poutun mukaan yksikään tuholaislaji ei ole kärsinyt ilmastonmuutoksesta. Lajien kirjo ja yksilöiden määrät kasvavat, ja esiintymisalueiden rajat siirtyvät pohjoisemmaksi. Myös kuusen tuholainen, kirjanpainaja voi koko ajan pulleammin.
Vuonna 2010 todettiin ensi kerran, että kirjanpainajille voi ehtiä syntyä saman kesän aikana sekä lapsia että lapsenlapsia. Aiemmin sukupolvia oli vain yksi vuodessa.
Antti Pouttu kertoo Ylelle, että lämpösummasta on ennustettavissa, että sukupolvia todennäköisesti tulee tänäkin kesänä kaksi. Tuhojen lisääntyminen on sen mukaista.
”Etelä-Suomesta, Salpausselän eteläpuolelta, ovat ainakin vanhat kuusikot aika lailla hakattu kirjanpainajien takia. Toisaalta on haluttu hakata vanhemmat metsiköt ajoissa, että niistä saataisiin vielä käypää tuloa. Puu, joka muutoin kelpaisi hyväksi tukiksi, menee kirjanpainajien takia energiapuuksi. Arvo laskee aika lailla.”
Kun kirjanpainajien kanta on lisääntynyt kylliksi, ne pääsevät iskeytymään lähes terveisiinkin puihin. Poutun mukaan tällaisessa epidemiavaiheessa ne eivät välttämättä tarvitse kuivuutta tai muita erikoisoloja edesauttamaan lisääntymistä.
”Ne eivät yleensä mene ihan terveeseen puuhun. Mutta kun kuivuuden riuduttamia kuusia on runsain mitoin, niiden ei tarvitse kaukaa etsiä puita, joihin iskeytyä. Ja kaikille varmasti riittää. Se tietysti edesauttaa kannan kasvua.”
Jos ilmaston lämpenemisestä Suomen oloissa on ajateltu jotakin rahasampoa, niin siihen tuholaiset voivat kyllä tehdä aikamoisen loven, Pouttu sanoo.
”Niinhän sitä on ajateltu, että kun me olemme täällä pohjoisessa, niin lisälämpö saa metsät kasvamaan humisten. Ei siitä lämpenemisestä ihan hirveän suurta lisätuottoa tule, vaikka todennäköisesti jonkin verran tuleekin.”
Pouttu kehottaa metsänomistajia käymään touko-kesäkuun vaihteessa tarkistamassa, onko heidän kuusikoissaan kirjanpainajien iskeymiä. Ötököiden puuhat näkyvät purukasoina rungolla, tarkkasilmäisille myös pieninä reikinä.
”Tarkastaa kannattaa myös pitkin kesää, jos se on tällainen kuin nyt. Voi tulla sisarussukupolvia, ja näihin aikoihin voi ruveta tulemaan myös toisia sukupolvia. Puut pitäisi saada pois metsästä kahden viikon sisällä siitä, kun iskeymät on huomattu.”
Pouttu myöntää, että usein se ei ole mahdollista. Maaston takia puuta ei pystytä kesällä korjaamaan, tai korjuusta tulisi enemmän tuhoa kuin hyönteisistä. Metsänomistajien oma aktiivisuus on kuitenkin tärkeää, hän painottaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Kemin jättitehtaalle karmea alku, yli viisi kuukautta pois pelistä – Metsä Group vakuuttaa, että puukauppatahti pitää silti
- Stora Enson tulos heikkeni − yhtiö varautuu irtisanomisiin
- Metsä Group ottaa järeyteen perustuvan runkohinnan käyttöön myös uudistushakkuilla ‒ korvaa kiinteän runkohinnoittelun
- Ministeri Essayah topputtelee viljelijöiden odotuksia koskien valkoposkihanhien metsästyksen aloittamista
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Lukijalta: Laskelma vääristi puun käytön tuottamaa fossiilisten päästöjen vähennystä