Luonto avuksi maahanmuuttajien kotoutumiseen – ”Se on avain pohjoismaisiin yhteiskuntiin”

Luonto voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista, toteaa pohjoismainen tutkijaryhmä. Kuva: Johannes Wiehn / VL-arkisto

Maahanmuutto Pohjoismaihin on kasvanut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Suuri osa maahanmuuttajista saapuu turvapaikanhakijoina, ja onnistuneesta kotoutumisesta on tullut entistä tärkeämpää. Pohjoismaisen tutkijaryhmän mukaan luontokotoutuminen voi tarjota uudenlaisen ratkaisun maahanmuuttajien kotoutumisen haasteisiin. 

Pohjoismaissa on ollut kasvava kiinnostus luonnon hyödyntämiseen osana maahanmuuttajien kotoutumista. Useat kansalaisjärjestöt ja toimijat ovat kehittäneet toimintaa, jonka avulla maahanmuuttajille esitellään Pohjoismaiden luontoa ja luonnon virkistyskäyttöä.

”Projektien tulokset ovat olleet lupaavia. Luonto ja kaupunkien viheralueet tarjoavat tärkeän lisän ja vaihtoehdon rakennetulle ympäristölle ja sisätiloille, joihin perinteiset kotouttamisen käytännöt usein keskittyvät”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kati Pitkänen.

Pohjoismainen tutkijaverkosto, jonka osana Suomen ympäristökeskus on, analysoi ja vertaili kokemuksia luontokotoutumisen käytännöistä eri Pohjoismaissa ja tunnisti tapoja, joilla luonto voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

”Luonto edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja positiivista paikkaan kiinnittymistä, tarjoaa henkisesti ja fyysisesti stimuloivia kokemuksia, tuo uusia taitoja oppimisen ja työelämätaitojen omaksumisen kautta sekä parantaa maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia”, tiivistää Kööpenhaminan yliopiston tutkija Sandra Gentin luonnon keskeisimmät hyödyt kotoutumiselle.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Anna Maria Pálsdóttirin mukaan luonto on tärkeä voimavara Pohjoismaissa.

”Se on osa kulttuurista identiteettiä ja avain pohjoismaisiin yhteiskuntiin. Luonto on meillä osa niin työelämää, vapaa-aikaa, koulutusta, terveydenhuoltoa kuin hyvinvointia.”

Tutkijaryhmän mukaan Pohjoismailla on potentiaalia olla luontokotoutuksen edelläkävijä, kun luontokotoutuksen edut maahanmuuttajien kotouttamisessa huomioidaan laajemmin ja niitä hyödynnetään järjestelmällisesti.

Tutkijaryhmän tulokset esitellään uudessa raportissa. Tutkimustulosten lisäksi raportti esittelee 16 erilaista luontokotoutumisen käytäntöä ja hanketta Tanskasta, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Raporttia on ollut toteuttamassa ryhmä tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Kööpenhaminan yliopistosta, Ruotsin maatalousyliopistosta ja Norwegian Institute for Nature Research -tutkimuslaitoksesta.