Suomalaiset suhtautuvat biotalouteen myönteisesti mutta ovat huolissaan ympäristöstä
Luonnonvarakeskus selvitti kyselytutkimuksella kansalaisten näkemyksiä biotaloudesta. Tutkimuksessa 1020 suomalaista kuvitteli vuoden 2045 Suomea, jossa kansallisen biotalousstrategian mukainen biotalous olisi toteutunut.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa laaditun kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua biotalouden liiketoiminnalla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset turvaten. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin.
”Kun virallisissa biotalousstrategioissa puhutaan biotaloudesta, sillä tarkoitetaan joko bioteknologian kehitystä, biologisten resurssien käyttöön perustuvaa taloutta tai huolta ekologisesta kestävyydestä”, tutkimuksen tekijät Vilja Varho ja Ulla Ovaska Lukesta sekä Annukka Vainio Helsingin yliopistosta täsmentävät yhteisessä blogikirjoituksessaan.
Kirjoittajien mukaan biotalous ymmärretään Euroopan tasolla ensisijaisesti maatalouteen liittyväksi, Suomessa käydyssä keskustelussa taas korostuu metsien hyödyntäminen.
Luken kyselytutkimuksessa suomalaiset saivat arvioida, miten erilaiset tekijät olisivat biotalous-Suomessa muuttuneet nykyiseen verrattuna. Vastaajat arvioivat, että eniten biotalous-Suomessa ovat tullut kehitystä tieteen ja teknologian alalla ja biopohjaisten resurssien käytössä.
”Pääasiassa suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden teknologiseen kehitykseen ja sen myötä avautuviin mahdollisuuksiin, mutta ovat melko skeptisiä sen suhteen, että ekologisesti kestävä biotalous olisi ylipäätään mahdollinen”, tutkijat kirjoittavat blogissa.
Kolmannes vastaajista arvioi, että biotalous-Suomessa ympäristöongelmat, kuten luonnonvarojen ehtyminen, luonnon monimuotoisuuden kato ja ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat lisääntyisivät. Kolmannes arveli ongelmien vähenevän ja kolmannes ei uskonut tilanteen muuttuvan. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden odotettiin pysyvän suurin piirtein samantasoisena.
Tutkijat pitävät tärkeänä, että kansalaiset osallistetaan biotalouden määrittelyyn.
”Kyse on suuresta muutoksesta tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, minkä vuoksi biotalouteen siirtyminen koskee meistä jokaista. Sen vuoksi kansalaisten äänen ja näkemysten tulisi myös näkyä vahvemmin biotalouskeskustelussa ja -päätöksenteossa – myös sen valmisteluvaiheessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Yle uutiset | Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään
- Koivutukilla kova kysyntä Päijät-Hämeessä, hinta kirinyt reippaasti – ”Hinta on lyhyessä ajassa noussut sata prosenttia”