Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Suomalaiset suhtautuvat biotalouteen myönteisesti mutta ovat huolissaan ympäristöstä

Luonnonvarakeskuksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset pitävät Suomen siirtymistä biotalousstrategian mukaiseen biotalouteen keskimäärin melko toivottavana. Tutkijat ovat sitä mieltä, että kansalaisten äänen tulisi kuulua vahvemmin biotalouskeskustelussa.
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden teknologiseen kehitykseen. Kuvassa UPM-Kymmene Kaukaan tehdasintegraatti.
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden teknologiseen kehitykseen. Kuvassa UPM-Kymmene Kaukaan tehdasintegraatti. Kuva: Ville-Petteri Määttä / VL-arkisto

Luonnonvarakeskus selvitti kyselytutkimuksella kansalaisten näkemyksiä biotaloudesta. Tutkimuksessa 1020 suomalaista kuvitteli vuoden 2045 Suomea, jossa kansallisen biotalousstrategian mukainen biotalous olisi toteutunut.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa laaditun kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua biotalouden liiketoiminnalla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset turvaten. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin.

”Kun virallisissa biotalousstrategioissa puhutaan biotaloudesta, sillä tarkoitetaan joko bioteknologian kehitystä, biologisten resurssien käyttöön perustuvaa taloutta tai huolta ekologisesta kestävyydestä”, tutkimuksen tekijät Vilja Varho ja Ulla Ovaska Lukesta sekä Annukka Vainio Helsingin yliopistosta täsmentävät yhteisessä blogikirjoituksessaan.

Kirjoittajien mukaan biotalous ymmärretään Euroopan tasolla ensisijaisesti maatalouteen liittyväksi, Suomessa käydyssä keskustelussa taas korostuu metsien hyödyntäminen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

 

Luken kyselytutkimuksessa suomalaiset saivat arvioida, miten erilaiset tekijät olisivat biotalous-Suomessa muuttuneet nykyiseen verrattuna. Vastaajat arvioivat, että eniten biotalous-Suomessa ovat tullut kehitystä tieteen ja teknologian alalla ja biopohjaisten resurssien käytössä.

”Pääasiassa suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden teknologiseen kehitykseen ja sen myötä avautuviin mahdollisuuksiin, mutta ovat melko skeptisiä sen suhteen, että ekologisesti kestävä biotalous olisi ylipäätään mahdollinen”, tutkijat kirjoittavat blogissa.

Kolmannes vastaajista arvioi, että biotalous-Suomessa ympäristöongelmat, kuten luonnonvarojen ehtyminen, luonnon monimuotoisuuden kato ja ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat lisääntyisivät. Kolmannes arveli ongelmien vähenevän ja kolmannes ei uskonut tilanteen muuttuvan. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden odotettiin pysyvän suurin piirtein samantasoisena.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkijat pitävät tärkeänä, että kansalaiset osallistetaan biotalouden määrittelyyn.

”Kyse on suuresta muutoksesta tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, minkä vuoksi biotalouteen siirtyminen koskee meistä jokaista. Sen vuoksi kansalaisten äänen ja näkemysten tulisi myös näkyä vahvemmin biotalouskeskustelussa ja -päätöksenteossa – myös sen valmisteluvaiheessa.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.