Suomen ilmastopaneeli ennustaa Suomeen lisää talvimyrskyjä ja laajempia metsätuhoja

Myrskytuhoja Mustasaaren metsissä tammikuussa 2019. Kuva: Johannes Tervo / VL-arkisto

Suomen ilmastopaneelin tuoreen metsätuhoraportin mukaan ilmaston lämpeneminen voi tuoda Suomeen aiempaa suurempia metsätuhoja. Eniten tuhoja aiheuttaa tuuli, ja etenkin talvimyrskytuhojen ennakoidaan kasvavan Suomessa. Ilmastopaneelin arvion mukaan tuhoriskit lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä.

Ilmastopaneeli on selvittänyt tuoreessa raportissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia metsätuhoja ja niiden vaikutuksia.

Tuuli on yksi suurimmista metsätuhojen aiheuttajista. Ilmastonmuutos voi paneelin mukaan tuoda Suomeen jopa kymmenien miljoonien kuution tuulituhoja.

”Tuulituho voi tapahtua milloin vain, ja 20–30 miljoonan kuution tuulituho on Suomessa mahdollinen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri kertoo.

Tähän mennessä suurimmat myrskytuhot nähtiin Suomessa vuonna 2010, jolloin Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuulituhot olivat yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota.

Tuhoriskien suuruus kasvaa seuraavina vuosikymmeninä. Todennäköisin myrskyn aiheuttaja Suomessa on Pohjanmereltä tuleva hirmumyrskyn jäänne.

”Todella voimakkaita myrskyjä sattuu harvoin, mutta yksi kova myrsky voi tehdä paljon tuhoa: kun tuuli kasvaa pari–kolme metriä sekunnissa, tuulen tuhovaikutus metsissä liki kolminkertaistuu”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen sanoo.

Talvimyrskytuhoihin vaikuttaa myös roudan väheneminen.

”Jos maa on roudassa, puut eivät kaadu niin helposti. Kaikista pahin on vetinen ja sula maa, silloin puut ovat herkkiä kaatumaan”, Lehtonen kertoo.

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös kuusen merkittävimmän runkotuholaisen kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja.

”Kirjanpainaja voi aiheuttaa lähitulevaisuudessa Suomessa muutamien miljoonien kuutioiden tuhoja. Todennäköisyys tuhoille kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana, sillä kuuset tulevat kärsimään yhä enemmän Etelä-Suomessa kuivuudesta”, Viiri kertoo.

Esimerkiksi Ruotsissa viime kesänä jyllänneet suuret metsäpalot tuhosivat metsää noin 2 miljoonaa kuutiota, kun kirjanpainajatuhot samaan aikaan olivat 3–4 miljoonaa kuutiota.

”Viime kesänä Suomessa kertyi lämpösummaa yli 1 500 vuorokausiastetta, joka on kynnysraja kirjanpainajien toisen sukupolven syntymiselle. Tällöin puut ovat alttiina tuhoille koko kesän”, Viiri sanoo.

Ilmastopaneelin raportin mukaan tuhoseuranta on välttämätöntä. Esimerkiksi kuorellisen puutavaran varastointia metsissä joudutaan edelleen rajoittamaan kaarnakuoriaisten parveiluaikana. Kirjapainajatuhojen riskejä voidaan pienentää myös monipuolistamalla metsiköiden rakennetta.

Metsätuho heikentää metsien kasvua ja sen seurauksena hiilen sidontaa. Suomessa metsätuhojen vaikutus hiilitaseeseen on ollut toistaiseksi vähäinen, sillä Suomessa ei ole ollut yhtä laajoja metsätuhoja kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.

”Laaja-alaiset metsätuhot voivat muuttaa kokonaisen maan metsät hiilinieluista päästölähteiksi, kuten Kanadassa on tapahtunut metsäpalojen seurauksena”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja ja Ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeen vetäjä Antti Asikainen sanoo.

Tuhon aiheuttamaa hiilinieluvaikutusta voidaan pienentää merkittävästi kohdistamalla hakkuut tuhoalueelle. Myrskytuhoissa kärsinyt puu voidaan hyödyntää teollisuudessa toisin kuin metsäpaloissa tuhoutunut puu, joka kelpaa vain energiakäyttöön.

”Jos esimerkiksi myrsky kaataa miljoona kuutiota puuta, ja kaikki vaurioitunut puu saadaan talteen, nielun pieneneminen jää vähäiseksi. Hakkuita voidaan vähentää vastaavasti lähialueilla”, Asikainen kertoo.

Ilmastopaneelin raportin mukaan Suomen metsäsektori on sopeutumiskykyinen, vaikka metsiin kohdistuisi laaja-alainen tuhoepidemia.

”Esimerkiksi vuoden 2010 suurten myrskyjen vaurioittamat puut korjattiin onnistuneesti yli 8 miljoonan kuution tuhoalueelta”, Asikainen sanoo.