Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Jatkuva kasvatus ja jaksollinen kasvatus – mitä eroa?

Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä uudistushakkuita, jaksollisessa kasvatuksessa uudistuskypsissä metsiköissä tehdään päätehakkuu.
Moto tulee Suomen metsäkeskuksen koealalle Saarijärvelle seuraavan kerran 15–20 vuoden kuluttua, jolloin metsästä poimitaan jälleen suurimpia puita.
Moto tulee Suomen metsäkeskuksen koealalle Saarijärvelle seuraavan kerran 15–20 vuoden kuluttua, jolloin metsästä poimitaan jälleen suurimpia puita. Kuva: Jyrki Luukkonen

Jatkuva kasvatus

Jatkuvan eli jatkuvapeitteisen kasvatuksen periaatteiden mukaan hoidetussa metsässä on monenikäisiä puita ja useita latvuskerroksia. Uudistushakkuita ei tehdä, vaan metsästä poistetaan suurimpia puita keskimäärin 15–20 vuoden välein. Metsän uudistuminen perustuu luontaisesti syntyvään alikasvokseen. Menetelmästä käytetään myös nimitystä eri-ikäisrakenteinen kasvatus tai metsänhoidollinen harsinta.

Jaksollinen kasvatus

Jaksollisessa kasvatuksessa metsä on jaettu kuvioihin eli metsiköihin, joita kasvatetaan samanikäisinä ja yhdessä latvuskerroksessa. Tarvittavat metsänhoitotyöt ja hakkuut määräytyvät kuvion iän eli puuston kehitysluokan mukaan. Uudistusala muokataan ja kylvetään tai istutetaan, taimikko perataan, nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät harvennetaan, ja uudistuskypsässä metsikössä tehdään päätehakkuu. Menetelmästä käytetään myös nimityksiä tasaikäiskasvatus tai metsikkötalous.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.